Olen lentokentällä.
Itken ihan valtavasti enkä halua lähteä. En kerta kaikkiaan pysty.
Sveitsissä on Starbucks, Pimkie, ulkoilmaelokuvia, lähijunia, ratikoita, ihmisiä, ranskan kieli, Smartiesit, söpö poika hoidettavana, hieno huone, upea host-perhe, ystäviä, Cern, iso palkka, upeita maisemia, miljoona vaatekauppaa, monta hienoa asiaa valokuvattavaksi ja iso vaatekaappi. Oma kylpyhuone.
Mutta siellä ei ole isää, äitiä, siskoa eikä veljeä.
Ja minä olen niin pieni vielä. En minä pysty. Haluan vain pois täältä äkkiä takaisin kotiin oman peiton alle. Opiskelemaan matematiikkaa.
Tulkaa hakemaan minut.
Jemina sä pystyt siihen. Aina tulee hetkiä jolloin jännittää, luulee ette kykene tai tuntee olevansa huono. Näistä hetkistä on vaan päästävä yli, jotta pääsee saavuttamaan jotain mahtavaa. Tiedän että tulet pärjäämään siellä, mutta sun pitää myös uskoa itseesi niin kuin muutkin uskovat suhun.
VastaaPoistafacebookin ryhmä suomalaisille au paireille pelasti minut taas!!! nousen koneeseen ja yritän ainakin.
VastaaPoistasaara kiitos, tarvitsen kaikki mahdolliset tuollaiset tukikommentit. ovat minulle ihan valtavan tärkeitä vaikken aina tietäisikään kuka on kommentin takana. kiitos ♥
TSEMPPIII
VastaaPoistaoon niin kateellinen noista asioista, ah pelkästään ranskan kielen kuuleminen tekis mut aivan sairaan onnelliseksi. ;C
Kadut niiiin jos et lähtisikään. Koti ja perhe pysyy aina. Sinne saat aina palata.
VastaaPoistat.kettu
lähteminen on vaikeinta. yritä miettiä, kuinka innoissasi olet tästä jutusta. lue aikaisempia ajatuksiasi ja elä ne tunteet uudestaan.
VastaaPoistamieti esimerkiksi tätä tunnetta:
"maailma on hassu
mä itken joka ilta onnesta kun tajuan että mun unelmat on käymässä toteen"
tai mieti tätä hetkeä:
http://loydankyllaperille.blogspot.com/2011/07/ette-arvaakaan.html
ja kuvittele se hetki kun saat tehdä nelivuotiaalle pojalle näin:
http://loydankyllaperille.blogspot.com/2011/07/m.html
sitten lue tämä:
http://loydankyllaperille.blogspot.com/2011/08/pohdintaa-kommentteja-kaivataan.html
lähteminen on vaikeinta, mutta hyvin se menee, minä uskon sen. minä tiedän sen.
pushal.
Mun käskettiin koulussa tunnilla esitellä mun lempiblogi ja esittelin tän sun omas koska tää on iha lemppari (-: Aattelin vaa kertoa.
VastaaPoistaHyvin se menee. Kun ensin vain pääset sinne, et välttämättä haluu tulla takas! Sä pystyt mihin vaan ku vaa haluut.
Oi sinua. Mene ja kokeile miltä elämä Sveitsissä tuntuu, aina sieltä pääsee takaisin jollei se olekaan sitä mitä haluat. Veikkaan kyllä, että tulet viihtymään siellä kunhan selviät alkushokista :) Tsemppiä ihana! ♥
VastaaPoistaTiedän tunteen. Eikä se todennäköisesti väisty myöskään heti kun astut Sveitsin kamaralle.
VastaaPoistaMutta jossain vaiheessa, kenties jo tällä viikolla, löydät ihania asioita ja huomaat olevasi onnellinen, että lähdit löytämään ne.
Ja sitten voit kirjoittaa kirjeitä kotiin. Ja vastaanottaa kirjeitä kotoa. Harva asia tuntuu mukavammalta.
Lämpöä ja enkeleitä matkaan!!
Koti-ikävä kuuluu asiaan! Älä huoli pikkuinen. Ei se että nyt itkettää tarkoita että pitäisi kääntyä takaisin ja ryömiä peiton alle. Eikä se jos epäilyttää tarkoita että tekisit väärää päätöstä. Se on ehkä vaan höpsöä pakokauhua uuden uskomattoman ja varmasti unohtumattoman edessä. Jos minä pääsin itkukurkussa perille Dubliniin ja eroon ahdistuksista ja paniikkikohtauksista ja nautin joka sekunnista, niistäkin kun itkin lohduttamasti kaipuuta kotiin tuttuun ja turvalliseen pärjäät sinäkin varmasti mainiosti !! Hyvä siitä tulee, muista nauttia !
VastaaPoista