maanantai 20. lokakuuta 2014

ensimmäinen villatakkileiri, osa i

Joskus loppukesästä päätimme villatakkiryhmämme kanssa järjestää leirin.

Kotiuduimme eilen, enkä tiedä mistä aloittaa näiden postausten kanssa. Tässä olisi kuitenkin nyt yhdeksäntoista villasukkaa, jotka liukuivat juuri sopivasti mäntylattialla. Ja tälle porukalle kokatessa kasvissosekeittoonkin tuli kilo sulatejuustoa.


sunnuntai 12. lokakuuta 2014

viime ajoilta

Viimeiset pari viikkoa ovat menneet ruuan ja ystävien kanssa. Pieni flunssa laittoi peiton alle pariksi päiväksi, mutta se meni onneksi jo ohi. Ensi viikonloppuna on vihdoin meidän villatakkileirimme, viimeiset jutut enää järjestettävänä, huh huh!




torstai 2. lokakuuta 2014

oodi koululle ja vähän elämälle

Jos et tiedä, ja olet siis kaiketi löytänyt tiesi tälle palstalle vasta vaikkapa viimeisen vuoden sisään, kerrottakoon, että minä pari vuotta sitten kokeilin opiskella matematiikkaa Turun yliopistossa. Matematiikka, (Turun) yliopisto ja se opiskelijakulttuuri sopii todella monelle, mutta minä en löytänyt sieltä mitään itselleni. Lopulta kaikki yliopistoon liittyvä kietoutui vain sen suuren ahdistuspallon ympärille. Olin toki sairas jo ennen yliopistoa eikä yliopisto ollut ainoa syy kaikkeen silloiseen ikävään, mutta kuitenkin. Lisää niistä sen aikaisista ajatuksista voi lukea vaikkapa täältä. (Lukiessanne noita tekstejä, muistakaa niiden olevan jo aika vanhoja.)

Mutta paljon on muuttunut parissa vuodessa! Löytyi tuollainen silmälasipäinen poika, joka houkutteli minut Helsinkiin. Uusi kaupunki on tehnyt minulle ihan todella hyvää, enkä voisi kuvitellakaan muuttavani takaisin Turkuun ainakaan vielä vaikka sinne kovasti välillä kaipaankin. Tuutikki on antanut minulle ihan hirveästi voimaa elämään. Olen saanut tavata ihan mielettömiä ihmisiä kahvilakerhojen kautta. Ja nyt voin lisätä tähän listaan jotain ihan todella tärkeää - mä tykkään mun koulusta niin paljon.

Tietäisittepä miten monelle olen tätä sanonut ihan jo tälläkin viikolla.

Minulla on edelleen paha ahdistuneisuushäiriö. Tarvitsen edelleen lääkkeitä ja apua. Mutta vaikka tänäänkin on ollut hankala päivä ja vaikka kehoni kuinka yritti huutaa, että lähde pihalle piiloon tätä kaikkea, minä onnistuin siirtämään sydämentykytykset ja huimauksen sivuun. Halusin olla siellä tunnilla niin paljon ja halusin oppia niin kovasti, että osasin unohtaa hiipivän pahan olon.

Koulun ja muunkin elämän sosiaalisuus on edelleen minulle ihan hirveän väsyttävää. Ero entiseen tuntuu nyt vaan olevan siinä, että olen valmis maksamaan siitä sosiaalisuudesta sen hinnan. Tarvitsen päiväunet miltei joka päivä, kyllä, mutta kuka tietää, ehkä vuoden päästä nukun vaikkapa vain joka toinen päivä.

Olin ennen koulun alkua puoli vuotta sairaslomalla, F41.1. Siltä paluu arkeen ja ihan uuteen ympäristöön on mennyt niin hyvin, että oli ihan pakko kirjoittaa näistä ajatuksista teille. Kaikki ei tietenkään ole täydellistä, mutta tiedättekö, ei ehkä tarvitse ollakaan. Ja näin, ehkä pikkuhiljaa olen alkanut sairaudesta eroon pääsemisen lisäksi yrittää karistaa myös sen yhtä suurimmista perimmäisistä syistä. Aina ei tarvitse olla täydellistä että voi pärjätä.

Joten kiitos koulu, että olet ollut minulle hyvä. Niin hyvä, että uskallan puhua lounaalla ihmisille. Niin hyvä, että olen oikeasti innostunut kaikesta mitä meille opetetaan. Niin hyvä, että vaikka illalla ahdistaisi, laitan silti herätyskellon aamuksi soimaan.

Niin hyvä, että tiedän jo nyt haluavani oikeasti valmistua insinööriksi.
Niin hyvä, että saatan jopa saada ystäviä matkan varrella.

perjantai 26. syyskuuta 2014

tältä viikolta



torstai 18. syyskuuta 2014

salo+huiveja



Lähdin Saloon Visual Inspiration 2014 -tapahtumaan ja nyt istun siskoni vetämässä blogger-työpajassa.

Junassa virkkasin tätä huivia, joka on menossa vanhainkotiin mummojen hartioita lämmittämään. Yksi kerä seitsemää veljestä ei taidakaan riittää yhteen huiviin, ainakaan kunnollisen kokoiseen, pöh. Asetin tavoitteekseni virkata ainakin viisi huivia sinne lahjoitettavaksi, mutta raha taitaakin tulla vähän eteen. (Tai hei, ystävät, kuka lähtee Karnaluksiin joku lauantai?)

maanantai 15. syyskuuta 2014

tallinna

Tajusimme vasta lauantai-iltana, ettei Karnaluks ole sunnuntaisin auki. Tuli silti ihan äärimmäisen kiva retki - käytettiin lankakaupassa säästyneet rahat ruokaan, tax freen Hullunkurisiin perheisiin ja bingolipukkeeseen.

Parasta Tallinnassa:
- Karnaluks (ei auki sunnuntaisin...)
- Kompressorin pannukakut ja valkosipulileivät
- Kalamajan ihanat talot, joiden seassa seikkaillessa olin jo liian väsynyt mihinkään kuvaamiseen.
- Kaubamajan leluosasto
- yleinen seikkailu
- ainakin sataman Rimissä myytävä cold brew -tee
- Somersby-pullo, 67 senttiä
- Viron kieli











sunnuntai 14. syyskuuta 2014

elokuinen porvoo

Taisi olla elokuun alkua kun meillä oli täällä vanha rakas Corolla Turusta lainassa. Saatiin sillä kuskattua kotiin elämänlaatua huomattavasti parantanut astianpesukone ja Tuutikki kätevämmin sterilisaatio-leikkaukseen, mutta pakkohan sitä oli myös vähän hurvitella.

Yksi ilta ajettiin pikkuteitä Porvooseen, jossa kaikki Mäkkäriä lukuun ottamatta oli tietenkin kiinni. Vanha Kaupunki oli kuitenkin joka tapauksessa hurmaava ja putiikkien tarkastelu ikkunalasien takaa teki ainakin lompakolle ihan hyvää.









Silloin tukkani oli vielä vähän paremmissa nutturamitoissa - nyt täytyy taas tyytyä pieneen antenniin kun annoin kampaajan leikata kaiken kuivan pois. Taisi jostain hoitoöljyistä ja hiuksiin jätettävistä hoitoaineista jotain höpötellä.