Vähän laittaa stressaamaan. Pääsykoe on 30. päivä toukokuuta eli melko tarkkaan juurikin kuukauden päästä. Huomenna matkaan Kouvolaan kameran, eväiden ja hyvän mielen kanssa. Ei voi tulla huono retki, jos saa ensimmäistä kertaa pitää ylioppilashattua, näkee Saanan (jonka blogin meinasin tähän linkata, mutta en näköjään löytänytkään) ja illan kruunaa vaatimattomasti LZ7. Uskon, että huomisella energialla jaksaa viimeisen kuukauden.
Mutta niin, kaipaan kokemuksia itsenäistymisestä. Tiedättekö, kohtalontovereita. Kaikki tuntuu tulevan samaan aikaan, ja pitäisi pystyä päättämään niin monesta suuresta asiasta muutaman kuukauden sisään. Olen tietenkin aloittanut olennaisimmasta, Pinterestin selaamisesta tageilla studio flat, retro, kitchen, books, dorm, plants ja cute university boys.
Alku sekin.
Kesätöistä jauhamista en edes viitsi pohtia aloittavani. Ehkä jokin kaunis kirosana. Perkele vaikka.
Kiitos ihanasta lahjasta, mikä tuli postissa. Se vasta oli rakastettava, kiitos♥
VastaaPoistahihi ole hyvä! olin niin saamaton sen lähettämisessä, monta viikkoa se vaan pyöri mun laukussa. :--D
Poistavoi et tiiäkkää, kui paljo unelmoin itsenäistymistä; sellasta kunnon itsenäistymistä. Unelmoin niiiin kovasti omasta kodista ja vakiintumisesta jonkun kanssa... huoh, jonkun vuoden päästä sitten :)
VastaaPoistavakiintumisesta hyiiiiii
Poistakyllä me vielä hei päästään elämään ihan oma elämää!
keep me warm -saana? http://illbeallright.blogspot.com/ :)
VastaaPoistahurmaavia unelmia sinulla. ja varmasti toteutuviakin! minusta itsenäistyminen oli pelottavaa (on edelleen), mutta hurjan kivaa myös! halusin kovasti muuttaa yksinäni, mutta onneksi löytyi kuitenkin kaveri kämppikseksi. toisena yliopistovuonna muutin soluun, jota pelkäsin ihan kamalan hurjasti, sillä en ole hurjan hyvä tutustumaan ihmisiin, mutta se saattoikin olla parhaita päätöksiä, mitä olen ikinä tehnyt! oma tyttö löytyi nimittäin juuri solun kautta :)
kyllä!
Poistaminä olen sen verran sosiaalisesti rajoittunut ja oman tilan tarvitsija etten pystyisi asumaan edes parhaan ystävän kanssa saman katon alla. ollaan maijan kanssa pari kertaa puhuttu asiasta ja päädytty aina nauramaan sitä tosi asiaa et siitä ei tulis mitään :----D
:)))))
Jouduin itsenäistymään kamalan nopeasti. Muutin Tampereella omilleni viikon sisällä, joten totuttelemiseen meni hetki aikaa. Kuitenkaan yksin asuminen ei tuntunut niin omituiselta, kun vanhemmat asuivat samassa kaupungissa ja kotona tuli käytyä usein. Sitten sainkin opiskelupaikan Hyvinkäältä ja piti repäistä itseni kauas kotoa asumaan yksin ja uusi opiskelupaikkakin vielä. Siinä oli sulattelemista pienelle ihmiselle :D Eli saat mun sympatiat :)
VastaaPoista