Tässä videossa minä ajan autoa, ja asettelen origamilintuja piilopaikkoihin Ikeassa. Minulla on tässä onnellisinta aikaa ikinä. Ilman tätä blogia minulla ei olisi Maijaa kuvaamassa minua taustapeilistä.

Maija on kuvannut melkein kaiken (minä ne pätkät joissa Maija on onnellinen). Hän myös käytti muutaman tunnin tämän kokoonlaittamiseen. Voi että kun minä rakastan häntä.


Tässä kuvassa minä pitelen purnukallista origamilintuja, jotka saivat uuden kodin Ikeasta.




Ylemmässä kuvassa minä tarkistan kuvanlaatua iPhonesta. Minulla on suunnitelmissa hankkia itsellenikin tuollainen, jotta saisin tallennettua elämääni Euroopassa paremmin. Ja muutenkin, yhteydenpito Suomeen olisi niin paljon helpompaa kun ei tarvitsisi aina olla välttämättä konetta mukana. (Ihan niin kuin ei muka joskus olisi :---D...)

Alemmassa kuvassa minulla on hiukset epätavallisen kivasti.

m&m

maija tuitui

>


Tässä on ystäväni Maija, http://tuhatjayksi.blogspot.com. Henkilökohtaisesti pidän Maijan blogista. Maijastakin kyllä. (Tässä on myös minä ilta-auringossa kokisten kanssa.)

Kirjoitan Helsinki-muistoja kunhan saan kehitettyä kertakäyttökameran filmin.

helsinki, olet ollut kiltti minulle

Ostin kertakäyttökameran ja nyt olen kiertänyt sen kanssa päivän helteistä Helsinkiä. Istuin raitiovaunuissa, ja jäin lopulta pois Hietalahdessa. Sain mukavalta tytöltä Hääkuvaajan ja Marie Antoinetten kahdella eurolla. Kutsun tälläistä tuottoisaksi kirpputorikierrokseksi.

Nyt istun pikaruokaravintolassa, ja äsken keskustelin pöytiä pyyhkineen myyjän kanssa tietokoneista. Ujo poika harmaassa raitapaidassa on odottanut hampurilaistaan liian kauan. Kola maistuu paremmalta pahvimukista.

Jossain vaiheessa suuntaan takaisin Vantaalle. Ostin seutulipun kolmeksi päiväksi, ja tunnen suurta iloa osatessani valita oikean junan Tikkurilaan. Eilen junassa hämmensin ystäviäni ristikontäyttönopeudellani. Sanoin, että ennemmin haluaisin osata olla sosiaalinen kuin tietää maustekasvin nimen ilmaislehden ruudukkoon.

Raitapaitapoika sai vihdoin hampurilaisensa.

twitter !!!

Koska minullahan ei vielä ollut mitään tekemistä koneella, avasin itselleni Twitterin. Koska a) voin kirjoittaa sitä englanniksi, b) voin päivittää sitä ihan niin paljon kuin haluan kenenkään ärsyyntymättä ja c) on se niin khuul.

Lähden ihan juuri hakemaan Maijaa asemalta. Taidamme piipahtaa kotimatkalla pikaruokaravintolassa ja elokuvavuokraamossa. Tiistaina lähdemme Helsinkiin.

Follow me in Twitter: @memmuli

piknik

Piknik Siirin kanssa: keskustelua khuuliudesta, Euroopasta, koulusta ja maailmasta. Lähiruuasta espanjalaisten vaahtokarkkien siivittämänä.

Ensi viikolla taidan lähteä Helsinkiin ystäviä näkemään. Budjetti on melkoisen pieni, mutta olisi silti hauska tehdä ja nähdä jotain uutta, joten kaipaan vinkkejä hirmuisesti! Ja tapaan mielelläni myös uusia ihmisiä, oi.

best of the best

maailma on hassu mä itken joka ilta onnesta kun tajuan että mun unelmat on käymässä toteen

Minua hymyilytti huomatessani miten Facebook-chatista saa kopioitua tekstiä ja kuvia noin kauniisti blogiin. Osoitin sanani Saanalle, jonka haavemaissa siintää monta samaa juttua kuin minullakin.

Tapasimme Saanan kanssa galleriassa varmastikin noin viisi minuuttia rekisteröitymiseni jälkeen, meillä molemmilla on sama syntymäpäivä ja rakastimme The Crashia.

Rekisteröidyin 20. syyskuuta 2007, ja 20. heinäkuuta 2011 Saana kuuntelee minun sanoja unelmista.

Saanan blogi: http://retead.blogspot.com/

ps, rakastamme edelleenkin The Crashia

Rauma, Roosa ja Rakkaus

Raumalla joimme limonadia viinilaseista, seikkailimme puutalojen välissä ja söimme hienosti. Mäkkärissä. Löysin iltatorilta nuo pitsikengät, joita pidin hetken aikaa mukulakivikadulla.

Niissä tunsi olonsa hienoksi, ja siksi kieltämättä hieman oudoksi.

En näe Roosaa kovinkaan usein välimatkan (Ouluun, ei Raumalle...) vuoksi, mutta teki silti pahaa ymmärtää, että mitä todennäköisimmin näemme seuraavan kerran vasta yli vuoden kuluttua. Sveitsi tarjoaa niin paljon, mutta kaikkeen se ei pysty.

Ystäviin ja merenrantaan. Laitilan limuihin.

Roosan blogi: http://matkanivarrella.blogspot.com/

ps, minulla on paljon ajatuksia blogiin liittyen. kuten ehkä olette huomanneet, on tapahtunut jonkinlaista muutosta ja kehitystä viimeisen kuukauden aikana. minua huolestuttaa miten tämä uusi aika istuu yhteen alun postikorttipostausten kanssa. haluaisin kuulla kovasti mielipiteitänne.

kirpputorilla

Ei tämänpäiväisillä rahoilla vielä ihan Geneveen saakka lennetä, mutta jos Saksan ilmatilaan saakka pääsisi. Pihakirpputorin juttu onkin kai kuitenkin enemmän siinä tunnelmassa.

(Sitäpaitsi oli kivointa nähdä Johannaa ja Siiriä, jee jee.)

Minä tyhjensin tehokkaasti yhden valtavan suloisen tytön pöytää, ja myöhemmin hänkin tuli vastavierailulle. Sain mukaani nuo tuossa näkyvät kengät, lähes täysin samanvärisen mekon ja hauskan ruskean laukun seitsemällä eurolla - ei lainkaan paha kauppa.

Asukuvasta ei ole muuta sanottavaa kuin että kyllä minä joskus vielä opettelen ryhdissä kulkemaan.

ps, takki - JC, housut - Zara, paita, huivi, laukku, koru ja kengät - second hand

iltatorilla

Kesään kuuluu ehdottomasti torstain iltatori Salossa. Ainakin me ajamme vähän pidemmän matkan mielellämme nähdäksemme kauniin kaupungin, tehdäksemme hyviä löytöjä ja syödäksemme parasta toriruokaa.

Uusi laukku pääsi heti käyttöön ja täyttyi pian JC:n aleista hamstratuilla sukilla. Kana-ananas-hampurilainen maistui juuri niin hyvältä kuin ajattelettekin.

Iltatorilta löysin muun muassa Autot-leffan - tykkään siitä niiiin paljon! Ja voi että miten hymyilin kun pieni poika esitteli minulle äsken Skypessä Slash McQueen-autoaan.

ette arvaakaan !!!

Sain muutama minuutti sitten sähköpostin, ja luulen, että ihan juuri voin päivittää Facebookiin, että Jemina Linnama now lives in Geneva.

ps, sadas postaus kahden päivän sisään muhuh

ostokset:

Minulla on ihan valtavasti vaatteita, joita en edes harkitse ottavani mukaan Geneveen. Mitä se kertoo minusta kuluttajana, vaikka suurin osa olisikin ostettu käytettynä?

Joten, tänään olen lajitellut vaatteitani ja muita tavaroitani pinoihin. Pöydän päällä on ehdottomasti-mukaan-pino, pöydän alla suuret-ehkät ja kirjahyllyn edessä myytävät. Kaappiin ovat jääneet vain tunnearvolliset vaatteet maatispaidasta vanhojen mekkoon. Myöskään porovillapaidoista en luovu, vaikka matkalaukkuun mahtuukin vain se kaikista rakkain.

Kuvassa näkyy sekä sunnuntain että tämän päivän ostokset. Virkattu liivi löytyi Kankaanpään kierrätyskeskuksesta (2,50e) ja upeat, vanhat Ray-Banit koteloineen, esitteineen ja puhdistuspyyhkeineen Ikaalisten kirpputorilta (6e), jonne eksyimme blogivihjeen perusteella - rakastan !! Siniset aurinkolasit, sininen pusero ja punakuvioinen hame maksoivat yhteensä 12 euroa, kun H&M:llä sai kolme aletuotetta kahden hinnalla, ja vaaleat farkkulegginsit löytyi lopuksi Vero Modasta (5,10e).

Minusta ihan hirmukivat löydöt, varsinkin tuosta sinisestä puserosta pidän valtavasti! Ja ennen kaikkea nämä vaatteet ovat jo ostettaessa lempivaatteita kun pidin mielessä värikarttani.

fanned: Jin Nguyen

Hiljattain olen selaillut Lookbookia suurella innolla.

Kaikki alkoi viattomasti siitä, että kirjoitin hakukenttään 'geneve' nähdäkseni tulevien kotinurkkien (ei, en vielä tiedä pääsenkö ainakaan rakkausperheeseen (kyllä, aloitin jo pakkaamisen)) ihmisiä vaatteineen. Sitten klikkasin itseni sveitsiläisten asuihin, ja lopulta on päädytty siihen, että minun on aivan pakko näyttää teille tämä asu.

Käsittääkseni Vietnamista.

click the picture to see her lookbook-profile

ps, onko tälläiset postaukset ihan okei vai pitäisikö pysyä ihan omissa jutuissa ja kuvissa ?

une annonce

Halutaan löytää

r a n s k a n   k i e l e l l ä

esiintyviä

a r t i s t e j a   j a   b ä n d e j ä,

joiden musiikki on

k i v a a.

Myös muita vinkkejä
r a n s k a n   o p i s k e l u u n

(itsenäiseen)

o t e t a a n   v a s t a a n.

Je m'appelle Jemina

e t    j e   s u i s   u n e   f i l l e.

ps
j e   n e   s a i s   p a s   q u i   t u   e s   d e r r i è r e   t o n   v i s a g e   d i g i t a l

je suis amoureux de l'image

e t   j ' a i   p e u r   q u e   t u   s o i s   s e u l e m e n t    u n   m i r a g e

je ne sais pas qui tu es, qui tu es

päässä soi olavi uusivirta

Tässä kaksi kuvaa, jotka kaikessa tummuudessaan kuitenkin kertovat niin paljon tarinaa.

Ensimmäinen kuva on lauantai-iltaiselta retkeltä Maijan kanssa. Äidin itselleen ostamasta virkatusta neuleesta on tullut minun suosikkini, mutta saattaa olla, että tämän päiväisen virkattu-liivi-löydön jälkeen saatan luovuttaa tuon neuleen takaisin omistajalleen.

Ja vihdoinkin kuvaan saatiin myös muutama viikko sitten ompelemani kamerahihnan päällinen. Olen pitänyt siitä valtavasti, koska: a) siinä on kukkia, b) siinä on kukkia ja c) siinä on kukkia. Lisäksi kankainen hihna ei hikoa inhottavasti helteellä ihoa vasten kuten tavallinen hihna ainakin minulla tuppaa tekemään.

Nyt olemme jo kotona. Haimme äsken hieman yösyötävää, alemmassa kuvassa näette täydellisen illan kaavan.

Omenan toisella puolella on auki Polyvoreen koottuja Geneve-asuja.

Mitä ihmettä teen, jollen pääse siihen perheeseen, jota jo nyt rakastan.

jouluostoksille Pariisiin

Tässä on paras ystäväni Maija, johon törmäsin joskus viime syksynä kun 365ida esitteli blogissaan lukijoidensa blogeja. Ensin me puhuimme postikorteista, ja nyt me olemme yhdessä lähdössä Eurooppaan viettämään starbucksvuotta raitapaidoissa.

Näimme eilen ensimmäistä kertaa, ja Hesburgerissa minulle tarjoiltiin vahingossa yksien ranskalaisten sijaan kahdet.

au pairin vaatemietteitä

Puhuin eilen lähes tunnin mitä mukavimman perheen kanssa, ja nyt toivon todella lujaa, että he haluaisivat minut luokseen Geneveen! Lähtisin sinne elokuun puolessa välissä, ja saisin olla superkhuul isosisko neljävuotiaalle pojalle.

En malttaisi enää odottaa sitä päivää kun saan aloittaa matkalaukkujeni pakkaamisen. Aluksi mietin, että minun pitäisi varmaan ostaa isompi matkalaukku tavaroilleni, mutta nyt taas tuntuu siltä, että hirmuisen rakas feikkilouisvuittonini riittäisi vallan hyvin mahdollisimman ison käsimatkatavaralaukun kanssa.

Aion ottaa Suomesta mukaani vain ehdottomat lempivaatteeni, joihin kuuluvat porovillatakki, ruskeat chinot, ruskea anorakki, kaikki raitapaidat, äidiltä salaa ostettu uusi vihreä parkatakkini, muutama neule ja muutamat ruskeat legginssit. Kaiken muun olen ajatellut myydä kirpputorilla ennen lähtöäni.

Minulla on hyvin selkeä ajatus siitä, miten haluan Sveitsissä pukeutua, ja tällä hetkellä olen erityisen iloinen siitä, että tässä samalla ikään kuin suodaan mahdollisuus rakentaa vaatekaappi aivan alusta asti uudestaan.

Yllä näette suunnitelmani.

ps, eksyin lukemaan suomi24-palstan au pair -keskusteluja, ja minua ärsytti lähes jokainen entry siellä

tässä kuvassa nautin elämästäni

Tässä olen minä nauttimasta elämästäni.

Isokyrö näytti taas kerran hauskalta, kävimme kirpputoreilla ja pyöräilimme hiekkateitä. Eve sitoi minulle  seppeleen kukista, joita keräsin. Vihdoinkin kukkaseppelehaaveeni tulivat toteen!

Nyt alkaa syöminen! Lisään myöhemmin enemmän kuvia reissusta.

kotona maailmankaikkeudessa

Matkani maailmankaikkeuteen ei ole vielä päättynyt, mutta ehkä Esko Valtaoja toimii jonkinlaisena katalysaattorina kuitenkin.

Mansikat ostettiin Porista, ja matkaa jatkettiin lähelle Vaasaa. Matkalla enimmäkseen nukuin ja söin, mutta siinä vaiheessa kun liikennemerkki kertoi, että automme on liian iso sillalle, minäkin heräsin. Olimme itse asiassa jo saapuneet Pohjanmaalle, ja maisemat näyttivät yhtä parhailta kuin aina ennenkin!

Löysimme pienen etsinnän jälkeen isomman sillan joen ylitykseen, ja lopulta pääsimme leiriytymään. Huomenna lähdemme tutkimaan lähiseutua leirintäalueen lainapyörillä. Otamme eväät mukaan, ja haemme kaupasta kesän ensimmäisen Ben&Jerry's-purnukan. Toivottavasti löydämme myös kirpputorin.

On parasta kuulla äidin kehottavan meitä pukeutumaan lämpimiin yövaatteisiin.

ps, kiitos hirveästi matkavinkeistä !! niitä otetaan kyllä vieläkin ehdottoman hyvillä mielin vastaan. kerrottakoon myös, että ainakin yksi kohde on jo päässyt reittisuunnitelmaan !

matkavinkkejä kaivataan!

Ensi postauksessa tulee olemaan uusia kuvia, ei mitään jo-kerran-nähtyjä tämän ja edellisen postauksen tapaan, vaan aivan uusia.

Viimeiseen pariin viikkoon en ole tehnyt mitään henkistä kasvuani suosivaa vaan majoittunut päiviksi sohvalle erinäisten tv-sarjojen eteen. Olen katsonut Gleen sekä Ugly Bettyn, ja nyt katson Gilmoren tyttöjä sellaisella vauhdilla, josta ei ole sopivaa puhua ääneen. (Niinä hetkinä, jolloin olen pakotettu nousemaan sohvalta, if you're out on the road, feeling lonely and so cold, all you have to do is to call my name, and I'll be there, on the next train soi päässäni.)

Edellisen kappaleen tarkoituksena olisi siis selittää miksi minusta ei ole oikein kuulunut mitään, ja miksi kirjoitin kesäkuun aikana vain 12 blogikirjoitusta. Television lisäksi kymmenet kirjoitetut au pair-sähköpostit ovat väsyttäneet pienen mieleni niin, ettei minkään muun kirjoittaminen tunnu niiden jälkeen enää mukavalle.



Ja nyt pääsen vihdoin asiaan: olemme lähdössä taas kerran asuntoauton kanssa rakastumaan kotimaahan, ja nyt kaipaan vinkkejä paikoista, jonne voin salakavalasti laittaa navigaattorin meidät opastamaan.

Kaipaan kirpputoreja, hauskoja museoita, kauppoja, kioskeja, tapahtumia, nähtävyyksiä, iltatoreja, putiikkeja ja maisemia. Erityistä huomiota tulee kiinnittää matkan kaikki rahat menee bensaan -luonteeseen.

Alue, johon olemme suuntaamassa, näkyy viereisessä kuvassa.

Mikään paikka ei ole liian pieni meille, ennemminkin liian suuri. Pidämme ihmisistä pienissä kyläkaupoissa ja hauskoista tehtaanmyymälöistä outojen teiden varsilla enemmän kuin huvipuistoista ja ylihinnoitellusta jäätelöstä.

Olisin valtavan mukavaa jos saisin edes muutaman vinkin teiltä. Henkilökohtaisia suosikkejani ovat etenkin kirpputorit. (Ja mitä paremmat vinkit, sitä paremmat postaukset muahaha.)

Ja tämän postauksen kuvat ovat siis viime vuotiselta reissulta ! Kauniit rakennukset ovat Killinkoskelta, pelto- ja karttakuva Valkeakoskelta ja lehmä Isokyröstä.

Where you lead, I will follow, anywhere, that you tell me to.

haluan vakiostarbucksin

Yliopiston ovet eivät auenneet minulle, joten päätin (alkuperäisen suunnitelman vastaisesti, terveisiä Maijalle) kertoa teille hieman suunnitelmistani ensi vuodeksi.

Genève, je t'aime.