reipas maanantai

maanantai 20. huhtikuuta 2015

Tänään aloitin päiväsairaalatoiminnan. Jos joku olisi kertonut minulle kuukausi sitten miten jaksan nyt lähteä heti aamusta pyöräilemään jonnekin, olisin varmaankin nauranut koko ajatukselle. Mutta, niin minä vaan hyppäsin pyörän selkään ja ajelin, joskin melkoisen verkkaisesti, keskuspuiston läpi Töölöön!

Iltapäiväkahvien jälkeen menin vielä Even luo taiteilemaan. Haettiin lähikaupasta ainekset maailman parhaaseen ja helpoimpaan kanakeittoon, jonka takuuvarman reseptin opetin nyt siskollekin. (Minä korvaan aina pavut pakastemaissilla ja kaadan täysjyväpastaa kattilaan ihan todella reilulla kädellä! Keiton kruunaa valtava kasa raejuustoa.)



Kotiin päin ajelu ei ollut ihan yhtä mukavaa kun aamuiset alamäet olivat nyt luonnollisesti ylämäkiä. Google Mapsilla saa kyllä hyvin katsottua eri reittien korkeuskarttoja, mutta laiskuuttani palasin aamulta tuttua reittiä.

Kotona odotti onneksi pieni kisu. Tässä kuvassa se purisee ruokakaapin ovella.

Missäpä muuallakaan.
 

2 kommenttia

  1. Tsemppiä ja ihanaa kun olet jaksanut taas alkaa kirjoittamaan blogia. Olen lukenut tekstejäsi silloin, kun asuit vielä Turun suunnalla.
    Olen itsekin ollut ahdistuspohjalla elämässä, ja kivunnut sieltä hitaasti ylös. Nyt, kun menee jo paremmin,osaa arvostaa tekemäänsä matkaa. Elämää arvostaa enemmän, kun on meinannut menettää sen.
    Pidä kiinni asioista, jotka on sulle tärkeitä, kuten kirjoittaminen, taiteilu, käsityöt ja siskosi. Elämä avautuu pikkuhiljaa uudestaan. Olet vahvempi kuin uskotkaan, ei sinua muuten koeteltaisi.
    t. Käsityöhullu lukijasi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos ihanasta kommentista.

      tänään on ollut ihan todella tavallinen ja siksi niin äärettömän onnellinen päivä. on ihanaa kun sain vihdoin laitettua kaikki vanhat tekstit piiloon kypsyteltyäni ajatusta hyvin pitkään. uusi alku tuntuu raikkaalta ja nyt olen saanut takaisin sen saman bloggausinnon josta sain nauttia muutama vuosi sitten. luulen että aloin jossain vaiheessa yrittämään vähän liikaa ja se kostautui. siksi oli niin hyvä saada aloittaa alusta mutta kuitenkin tällä samalla rakkaalla nimellä ja osoitteella.

      kiitos että olet jaksanut seurata elämääni jo pitkään. olen nyt vasta vihdoin opettelemassa arvostamaan luovaa puoltani - olen jollain tavalla kuitannut taiteilun, kirjoittamisen ja käsityöt omalla kohdallani aina vaan sellaiseksi hömpäksi millä ei ole niin väliä. nyt olen havahtunut vihdoin siihen että ne saavat olla myös isossa osassa minun elämääni ja että niitä todella kannattaa arvostaa. olen myös tosi iloinen koulustani (sitten kun taas pääsen siellä jatkamaan!) jossa saan mahdollisuuden vihdoin yhdistää luovuuden ja tekniikan.

      kylläpä tuleekin nyt tekstiä :-D kiitos että olet mukana. tiedän että täällä on ihmisiä jotka ovat olleet mukana ihan sieltä 2010 keväästä asti, tulee ihan äärimmäisen hyvä olo siitä. blogi on tuonut minun elämääni oikeastaan kaikki ne ihmiset jotka tänä päivänä ovat minulle läheisimpiä.

      voimia ahdistuksenhallintaan, elämään ja tähän loputtomaan matkaan. yhdessä on helpompaa jaksaa eteenpäin. kiitos <3

      Poista