Tänään oli ihan perushyvä päivä, mutta jotenkin ihan valtavan raskas. Aamulla sain taistella liian kauan saadakseni uusimman Gleen näkymään. Sitten kaadoin marjateet valkoiselle pöytäliinalle. Bussi tuli myöhässä, ja jäi sitten Raisiossa pysäkille. Sekä ensimmäisessä että sen korvaamaan tulleessa bussissa oli ihan valtavan kuuma. Ihmisillä alkaa olla todella paksuja takkeja jo päällä, ja silti ne patterit hohkaa kuin saunassa.
Lidlissä oli yksi kassa käytössä, ja jono jatkui ties kuinka kauas. Kävi sääliksi sitä myyjätyttöraukkaa. Kokispullo maksoi 70 senttiä, mutta minulla oli tietenkin vain 65 käteisenä.
Työpaikalla en löytänyt uutta vaatekaappiani, en nähkääs ymmärtänyt etsiä sen oven takaa, jossa lukee
miehet. Mutta siellä olikin mystisesti myös naisten pukuhuone. Tein hienoja paketteja, ja oli kivaa, mutta silti pystyisin tähän nyt kirjoittamaan toistakymmentä asiaa, jotka ärsytti. Jääkaapissa olisi kuulemma ollut täytekakkua, mutta enhän minä sitä muistanut sitten kuitenkaan maistaa.
Pääsin seitsemältä, ja yleensä bussit lähtevät torilta aina kaksikymmentä yli ja kymmentä vaille. Paitsi tietenkin on poikkeus: 19.20 bussia ei ajeta. Minä tein pienen kävelylenkin odottaessa, ja kuvasin ravintolalaivoja. Yritin myös kuvata upeita taideotoksia, mutta eihän ne nyt tietenkään onnistuneet.
Joku jäi samalla pysäkillä minun kanssa, ja minä vihaan sitä, että joku jää samalla pysäkillä minun kanssa. Varsinkin, jos se joku lähtee samaan suuntaan kävelemään kuin minä. Onneksi ei lähtenyt tällä kertaa. Nappasin pyöräparkista veljen sinne jääneen pyörän, ja lähdin tyytyväisenä ajamaan kotiin. Tosin satula oli liian korkealla, ja ihan märkä. Sitten taakseni ilmestyi iso pakettiauto, mutta eihän se nyt pääse ohi kapealla hiekkatiellä. Minä sitten parhaani mukaan puuskutin sen pyöräni kanssa.
Onneksi on Greyn anatomia, einespyttipannu ja Marimekon mekko.
