Vastauksia (hirmuisesti)

keskiviikko 22. syyskuuta 2010

Ensinnäkin, olen niin mielissäni kun te hassut kysyitte oikeita kysymyksiä ja jätitte ne lempikynsilakat ja muut välistä. Ja kyllä, ehkä vähän innostuin muutamien kysymysten kohdalla kirjoittamaan, mutta tuskin se nyt kovin valitettavaa loppupeleissä on ! Tästä vaan tuli ihan sikapitkä postaus, onnittelut jos joku jaksaa/jotain kiinnostaa lukea loppuun asti :]]]


Ja koska näiden kysymysten määrä oikeasti yllätti minut ihan ällikällä, niin päätin tehdä itselleni formspring-tunnuksen. Vaikka tuntuu kyllä tosi oudolle ajatus että jotain oikeasti kiinnostaisi kysellä ! Tämä ei ole nyt mitään semmosta vaatimattomuutta ja "hihi en mä nyt oikeen tiiä"-juttua kun musta vaan tuntuu hassulle. Mutta positiivisesti kokonaan ! Joten http://www.formspring.me/memmuli !


Mitkä on siun kolme asiaa, jotka haluut tehhä ennen ko henki jättää?
Haluan rakastua, matkustaa Tukholmaan ja järjestää häät.

Mitä teet yksikses, varsinkin silloin kun tiijät; ettei ketään oo tulos häirihteen?
Meillä on aina melkein joku kotona, joten en oikein kovinkaan usein saa varsinaisesti olla ihan yksin ainakaan kotona. Mutta jos saan niin yleensä innostun leipomaan tai tekemään ruokaa. Tai sitten hipsin alakertaan, istun pianon viereen ja napsautan mikin päälle laulaakseni rakkauslauluja. I can't help falling in love with you on ehdoton bravuurini.

Mitä aiot lähteä opiskelemaan lukion jälkeen?
Vierailin keväällä Turun yliopiston matematiikan laitoksella ja rakastuin. Viime aikoina olen kyllä alkanut epäilemään tuota valintaa, se ei yhtäkkiä tunnukaan niin oikealta. Ehkä en enempää ala edes puhumaan haaveistani opiskeluhaaveiden suhteen. Haluaisin kovasti olla tekemisissä matematiikan (fysiikka/kemia menee myös) kanssa, mutta toisaalta haluaisin ihan kamalasti jotain luovaa.

Tiedän kyllä että mihin aion keväällä todennäköisesti hakea, mutten puhu siitä ettei unelmat murskaannu. Mutta ehdotuksia matematiikan ja luovuuden yhdistämisestä otetaan vastaan !

Kolme paikkaa, joissa oot käynyt ja erityisesti pidit (miksi)?
Helsinki ihan vain siksi että mun kaikki rakkaimmat muistot ystävistä on siellä, ei mua niin paljoa kiinnosta metro (paitsi että viime kerralla onnistuin ihan ite yksin matkustaa sillä miettikää) ja Akateeminen kirjakauppa (paitsi että rakastan sitä kun se on niin jäätävän kokoinen). Mutta siellä syntyy aina oikeasti simmoisia muistoja että huhhuh, ruokamuistot oikeasti on myös tärkeitä. Viimeksi söin simmoista salaattia Cafe Ursulassa ettei mitään rajaa.

Sitten on ihan pakko sanoa että Pertunmaa. Olen tasan kerran ajanut asuntoautossa sen jonkun keskustan tai vastaavan läpi, ja siitäkin on jo monta vuotta. En oikeasti ymmärrä, että miks ihmeessä voin olla vieläkin niin viehättynyt siitä paikasta vaikkei me tosiaan edes pysähdytty siellä. Muistan että silloin oli ilta, simmoi rakkauskesäilta ja aurinko paistoi hienosti. Se tie oli hienojen puiden reunustama, ja talot näyttivät kaikki niin sulosille. Itse asiassa kun nyt mietin, niin en edes tarkalleen muista missä Pertunmaa oli, jossain Helsingin ja Mikkelin välissä ehkä?

Kolmanneksi sanon Turun saariston vaikken siellä hirmuisia aikoja olekaan viettänyt. Kerran ollaan kaatosateella ja melkosella kiireellä ajettu se rengastie ympäri, mutta silti jotenkin se on niin ollut minua. Koulunkin kanssa ollaan joskus retkeilty johonkin saareen isolla lautalla, ja minusta siinä elämässä siellä on jotain niin mahdottoman kiehtovaa. Samaan aikaan kun ne ihmiset on tosi lähellä kaupunkeja, niin ne kuitenkin saa asua täydellisessä luonnossa. Siellä mennään lautoilla ja losseilla paikasta toiseen. En tiedä että valitsisinko mielummin sen metron vai ne lautat - voi olla että molempien viehätys katoaa kun niistä tulee osa arkipäivää.

Mutta siis saaristolaispojat Hai-saappaissa hoi, voin tulla emännäksi sinne aivan mielelläni.


Jos pitäisi valita, niin mikä olisi sun lempileivonnainen, vain yksi?
Luulen että ottaisin jonkun aivan yliampuvan jutun. Joku tuulihattu täynnä kermavaahtoa ja mansikkahilloa. Päällä ihan hirmuisesti tomusokeria. Sitä kermavaahtoa sen verran että sitä myös sitten voisi sanoa olevan.

Mitä arvostat ihmisissä?
Rohkeutta yli kaiken. Se pitää sisällään kaiken ihmisyydessä, ihmisen tulee olla rohkea. Rohkeus ei kuitenkaan tarkoita etteikö saisi esimerkiksi olla heikko ja pelätä. Minä olen heikko ja pelkään ihan hirmuisesti eri asioita, mutta mun rohkeudella mennään niin pitkälle. Minä menen kysymään myyjältä apua kaupassa vaikka kuinka ääni tärisisi ja pelottaisi. Minä uskallan auttaa pyörätuolissa istuvaa miestä ottamaan grahampiirakkapussin korkealta hyllyltä. Rohkeus on pieniä tekoja, joita pelkää, mutta joita kuitenkin tekee auttaakseen maailmankaikkeutta eteenpäin.

Muutenkin arvostan ihmisissä piirteitä, joita näen itsessäni sillä miksi en olisi sellainen ihminen, jota itse ihailisin ja katsoisin että voi onpa toi kiva. Joten mä arvostan sitä, että uskaltaa sanoa ääneen että pelottaa. Arvostan oman tiensä kulkijoita, jotka välittää maailmasta kovasti.

Arvostan päihteettömyyttä ja sitä että on mielipiteitä. Minusta ihmisellä tulee olla ajatuksia maailmasta, jumalista ja olemassaolosta.

Mitkä on sun tärkeimmät asiat sun elämässä?
Perhe, ruoka ja maailmankaikkeuden palvonta rakastamalla kaikkea pientä ja suloista.

Asioita, joista nautit milloin vain?
Ihan järkyttävän vaikea kysymys nyt kun aloin oikein miettiä ! Kun vaikka on olemassa niin monia asioita, joista nautin tosi usein, niin en usko että on olemassa oikeastaan yhtään asiaa josta nauttisin milloin vain. Mutta asioita, joista nautin kohtuullisen usein ovat ainakin: blogien lukeminen, leipominen, ompelu, kirpputorit, nukkuminen, ruoka ja matikan laskut.

Juuri tuli mieleeni eräs asia, josta nautin aina: appelsiinimehu. Minulle ei tule mieleen yhtään tilannetta jossa en olisi nauttinut/nauttisi appelsiinimehusta. Se rauhoittaa tilanteen kuin tilanteen.

Mistä asioista pidät itsessäsi eniten?
Tykkään kun olen tämmöi ihme hassu, joka blogaa ja juo appelsiinimehua. Minusta olisi ihan kamalaa olla joku muu. Minusta on kamalan kiva, että pystyn näkemään tosi pahojakin vastoinkäymisiä siunauksina maailmankaikkeudelta. On myös jotenkin niin hauskaa huomata itsessään se ristiriita, että samalla kun periaatteessa saatan olla todella masentunut aika ajoin, niin kuitenkaan ei ole yhtään päivää, josta suostuisin luopumaan. Jokaisessa päivässä on aina jotain niin kamalan valloittavaa.

Ja jos iltaan mennessä maailma ei ole näyttänyt valloittavuuttaan niin asia on helppo korjata. Esimerkiksi ruualla. Valokuvaamisella, telkkarilla tai lukemisella. (Yleensä kuitenkin ruualla.)

Osaatko kehua itseäsi?
... (kts. edelliset vastaukset ja kaikki edelliset postaukset ja kysy esim johannalta)

Milloin teit viimeksi jotain hyvää? (Mitä?)
Sunnuntaina niitä suklaakuorrutemuffineja eiku...

Kaipaatko menneisyyttäsi koskaan? (Miksi et/joo? Mitä asioita?)
En ikinä, olen niin simmoi tässä päivässä ja huomisessa elävä ihminen. Tai tietenkin kaipaan joitain pieniä hetkiä, joista useimmat liittyy Helsinkiin ja ystäviin siellä. Joku (minä) voisi sanoa että kaipaan sitä että on poikaystävä.

millaiseksi kuvailisit itseäsi?
Elämää rakastavaksi pelkääjäksi, joka tykkää tykkäämistään asioista aina täysillä eikä mitenkään puoliksi vain. Luullakseni olen ihan kiva.

oletko matkustellut? jos, niin missä?
En ole ikinä käynyt missään ulkomailla, mutta Suomen tunnen sitäkin paremmin !

millainen perhe sinulla on?
Simmoinen, että usein tuntuu etten todellakaan ole se hassuin ja hölmöin tässä talossa. Me aina Even kanssa ollaan simmoi et jos meistä kirjotettais kirja niin tää juttu tulis siihen. Ja noita ihan totaallisia hölmöyksiä on oikeasti joka päivä ja paljon. Tämä perhe kaupassa ei ole simmoi kiukutteluperhe vaan me aina nauretaan siellä ja ollaan ittejämme. Ja siis Even ja minun lisäksi meitä on isä, äiti ja meidän superkhuul pikkuveli (tuitui).

mitä kaikkea teit juuri tänään? (tai sinä päivänä kun vastaat kysymyksiin)
Voisin toteuttaa tähän kysymykseen vastaamisen siten, että kuvaisin yhden päivistäni. Se voisi olla mukavaa eikö vain !


kuinka usein itket?
Hyvin usein.

rakastatko/oletko rakastanut?
Kaikille on varmaan selvää että tämä blogi on pelkkää maailmankaikkeuden rakastamista, joten en ala erityisemmin erittelemään sitä puolta rakastamisesta. Ehkä tällä tarkoitetaan enemmän ihmissuhteita.

Rakastan niin monia ihmisiä tällä hetkellä ettei mitään rajaa. Mutta siitä varsinaisesta rakkaudesta, hieman heikolta näyttää. Rakastanut olen.

kauneinta sinussa?
Mun oudot hiukset silloin kun en vaan lähde suoraan aamulla sängystä kampaamatta niitä.

mitä pelkäät eniten?
Jos jätetään kuolemat, luonnonkatastrofit ja muut pois niin arjessa pelkään eniten paniikkikohtauksia ja joitain sosiaalisia tilanteita.

Mikä muu eläin olisit, jos et olisi ihminen? (Ulkonäön ja luonteen puolesta)
Luonteen puolesta olisin varmaan simmoi hieno kissa, kulkisin ympäri lähiympäristöä simmoi oi että tuota en huomannut eilen ja söisin kivoja ruokia, koska minun omistaja ei varmasti antaisi minulle mitään kuivaa ruokaa vaan kokkaisi tietenkin minulle (koska olisin muun muassa kivoin ja söpöin kissa ikinä) aina oman aterian. Ja vaikka olisinkin seikkailijakissa niin aina palaisin silti kotiin palvottavaksi.


Mikä kukka olisit? Mikä vihannes olisit? Mikä hedelmä olisit?
Oi että mitä kysymyksiä. Olisin varmasti joku tekokukka, aina vihreänä ja simmoi menossa mukana. Ei ehkä aina se nätein ja kaunein, mutta elossa kuitenkin aina. Vihanneksista olisin joku todella kaunis kaali. (Kaalit on muutenkin yleensä hirmukauneita, käykää vaikka Turun kasvitieteellisen puutarhan hyötypuutarhaosastolla!) Hedelmistä olisin joku tosi kiva ja hassu, päärynä !

Mikä on kaikkein yhdentekevin asia juuri Sinulle? Koska aina kysytään, mikä on kenellekin tärkeää, mutta minusta se, millä ei ole mitään merkitystä, voi olla aivan yhtä paljastavaa.
Ah kuinka hyvä kysymys on tämäkin. Minulle tulee ensimmäiseksi mieleen alkoholi, mutta kun asiaa miettii pidemmälle niin olisi minunkin maailma melkoisesti erilainen ilman sitä. En ehkä nimittäin silloin pelkäisi niin paljoa uusia ihmissuhteita. Nykyään tuntuu vaan olevan valitettavan usein niin että suhtautuminen juomiseen ja valtavaan juhlimiseen kertoo ihmisestä toisille ihmisille ihan liikaa, sille annetaan liikaa painoarvoa - muotoilin tämän asian juuri viime viikolla eräälle aikuiselle ihmiselle suurin piirtein näin: se nyt vaan on valitettava tosiasia että absolutistina sä olet erilainen, silloin "sä et ymmärrä mitä hauskanpito on" ja sun on silloin niin helppo jäädä niin monesta asiasta ulkopuolelle mutta mun onnekseni mä en jaksa välittää siitä, mulla on perjantai-iltana parempi yksinäni.

Ja tuosta päästään ehkä lopulta siihen varsinaiseen vastaukseenkin krhm. Se mitä muut ihmiset ajattelee minusta on minulle ainakin yks yhdentekevimmistä asioista. Se ei todellakaan ole kokonaan yhdentekevä, mutta loppupeleissä uskallan sanoa että minua ei varsinkaan nykyään enää kiinnosta sitten yhtään.

mikä on kaikkein kauneinta tässä maailmassa?
Onni.

Mikä tekee susta sut?
Luulen, että edellisistä vastauksista selkiää tämän kysymyksen vastaus. Minä en olisi mitään ilman rohkeutta vapaasti ajatella liikaa ja liian pitkälle. Minä olen tilanteissa lopulta minä vasta sitten kun olen saanut pohtia ja analysoida tilannetta pidemmälle kuin suurin osa muista. Minä ajattelen todella paljon. Se on sekä erittäin hyvä juttu yleisesti elämän kannalta ottaen, mutta esimerkiksi mielenterveydelle se ei aina tee kaikista parasta.

Mitkä asiat ovat vaikuttaneet persoonallisuuteesi?
Voi hyvä isä sentään, kirjoitin hirmuvastauksen kunnes tajusin ettei persoona ja persoonallisuus ole samoja asioita... Siis krhm, minun persoonallisuuteen on vaikuttanut monet jutut, ehkä se että meillä on pienestä pitäen oltu lauantaiaamuna kirpputorilla eikä sunnuntaisinkin ollaan mielummin kuudelta pihakirppiksellä kuin sängyn pohjalla nuutuneina juhlimisesta. Kirpputorit on muokanneet esimerkiksi minun tyylin ihan kokonaan sellaiseksi kun se on.

Minun persoonallisuuteen on vaikuttaneet myös tosi vahvasti jotkut isommat tapahtumat ja elämänvaiheet. Viimeisen vuoden aikana paniikkihäiriö on muuttanut minua tosi paljon ihmisenä, mutta mun mielestä koko ajan vaan vahvempaan suuntaan. Todennäköisesti ilman tätä sairautta en olisi tehnyt puoliakaan niistä jutuista mitä olen nyt tehnyt. Minulla ei olisi sillon ollut sitä hitto nyt mä näytän itelleni ja muille että taatusti uskallan ja mitä väliä jostain paniikkikohtauksesta. Joten minusta on tullut vahvempi, kauniimpi ja sosiaalisempi uskaltava ihminen, joka tykkää näyttää että on onnellinen.


Hirvein asia maailmassa?
No siis yleisesti ottaen tietenkin suruttaa se, että puhdasta vettä ei riitä/tule riittämään kaikille, ilmasto muuttuu miksi muuttuu, ympäristö pilataan eikä sotiin meneviä rahoja käytetä esimerkiksi uusiutuvien energiamuotojen kehittämiseen ja ihmisten rakastamiseen.

Mutta minun maailmassani kamalinta on pahimmat paniikkikohtaukset ja ysit kokeista.


Miten olet niin iloinen?
Koska muuten olisin surullinen ja minusta olisi kovin ikävää olla surullinen. Tai kuka mistäkin tykkää tietenkin, mutta minusta iloisuus vaan tosi paljon kivempi juttu kuin surullisuus.


Oletko tasapainoinen ihminen?
:----------------------------------------------------------D


monesti olet ollut rakastunut?
Kerran.

(Tällä hetkellä nauran ihan hirveesti että joku edes epäilee että saattaisin olla tasapainoinen ihminen. Ja sitten mun tekee mieli kauheesti tietää ketkä näitä kysymyksiä kyselee, esim. oisko mitään mahollisuuksia että joku saaristolaispoika kyselee mun rakastumisten määrän perään)

mikä on sellanen herkku; mikä pelastaa aina pahan päivän?
Ben & Jerry's

mitkä nimet antaisit tyttö- ja poikalapselle?
Eevi ja Leo.

lempielokuvasi?
Voi että niitä on niin kovin paljon, sanon ehkä Adamin. Jos ette ole nähneet niin juoskaa vuokraamaan se oitis, niin mieletön tarina, joltain osin niin henkilökohtainenkin minulle.

Yleisesti ottaen voidaan kai sanoa, että mitä enemmän rakkauden tunteiden paloa, niin sitä parempi. Ja sitten pari postausta sitten mainitut I love you, man ja Knocked up on niin just semmosia, joista tykkään. Tiedättekö tosi semmosta pitkälle mietityttä huumoria ja hauskoja repliikkejä jokainen ! Ja kun pelkkä näyttelijän ilme, ele tai olemus saa nauramaan ja hyvälle tuulelle, voiko olla parempaa !

mitä syöt aamupalaksi?
Lääkkeitä ja appelsiinimehua.

ihaninta mitä sinulle on sanottu?
Sellaisen yhyymäolenrumajalihava-valituksen jälkeen että hassu, sä olet kaunein.


elämäsi vaikeimmat ajat?
En lähde vastaamaan tähän mitenkään yksityiskohtaisesti, koska ne ajat ei ole olleet vaan mun elämäni vaikeimpia aikoja vaan ne on koskettaneet muitakin ihmisiä.

mitä harrastat ja teet vapaa-ajallasi?
Kirppistelen, valokuvaan, kuuntelen musiikkia, soitan pianoa, panikoin, katson Emmerdalea ja syön.

unelmien autosi?
Tykkäisin ajaa simmoi hyvässä kunnossa olevalla safariautolla, meillä on niitä kyllä pihalla muutamia mutta ne ei täytä tuota "hyvässä kunnossa"-kriteeriä. Mutta siis yleisesti ottaen olen hirmuinen vanhojen autojen fani, isältä peritty ominaisuus.

mistä asiasta et ikinä luopuisi?
Näöstä.

Millainen mummo susta tulee?
Olen kuulemma mummo jo. Näytän aivan meidän mummille kun minullakin on aina hassu hattu päässä. Teen kaikkea mummojuttuja marjastamisesta villasukkien kutomiseen.

Joten musta tulee hössöttäjämummo. Maailman kivoin. Olen myös simmoi tosi epätasapainoinen mummo varmaan, mutta kaikki vaan luulee, että oon hölmö ja haluun naurattaa muita.

jos saisit ja tahtoisit muuttaa sinua, millaiseksi muuttaisit?
En oikeasti haluaisi muuttaa itseäni ihan kamalasti, ja sellaisetkin piirteet joita haluaisin omata, on kuitenkin simmoi juttuja, jotka on saavutettavissa itsetutkistelun ja -kehittämisen kanssa. Muuttaisin ehkä siten, että olisin enemmän mukana kaikessa. Näkisin ystäviä, kävisin leffassa ja tutustuisin uusiin ihmisiin jossain hauskassa porukassa. Mutta jos sitä ei oikein ole koskaan ollutkaan, niin ei sitä myöskään osaa kaivata.

millaisen ikioman kodin tahtoisit?
Luulen että jätän nyt vastaamatta tähän kysymykseen, ja teen aiheesta oikein erillisen postauksen !

lempiruokasi?
Makaroni ja päälle tonnikalaa ihan simmosenaan.

mistä piirteistä et ihmisissä pidä?
Simmosesta ittensä muiden yläpuolelle nostamisesta. Sitten kaikista eniten ottaa päähän ne joista niin näkee kuinka ne yrittää mielistellä ja nuoleskella, ja sitten ei voi muuta kuin pohtia että eikö ne oikeasti itse tajua että kaikki huomaa mitä ne tekee.

Asiat pitää tietenkin aina sanoa suoraan ja rehellisesti, mutta en ole kovin suuri fani simmoselle että asiat töksäytetään sillon kun muutenkin sillä toisella ei mene kamalan hyvin. Se että ihminen ei mieti mitä sanoo ja missä tilanteessa.

oletko koskaan ollut tahallasi todella ilkeä?
Olen.

onko sinulla ulkonäköpaineita tai asioita, joihin et ole tyytyväinen ulkonäössäsi?
En sanoisi että minulla olisi mitään ulkonäköpaineita, minulle on tärkeintä aina se, että mulla itellä on hyvä olla. Mutta en todellakaan tunne oloani hyväksi jos en tunne itseäni khuuliksi omissa silmissäni - minulla on silloin hyvä olla kun minä itsekin tykkäisin itsestäni.

On yksi asia, johon en ole tyytyväinen ulkonäössäni, mutta siihen liittyy ulkonäöllisten seikkojen lisäksi paljon fyysistä (ja myöskin henkistä) kipua. Tästä puhumme lisää ensi viikolla.

Mitkä lastenohjelmat olivat suosikkejasi, kun olit pieni?
Muumit ehdottomasti, rakastan niitä vieläkin. Lisäksi ihannoin suuresti aina niitä lastenlaulukilpailuita kun Suomessakin järjestettiin. Sitten muistan kuinka paljon rakastin sitä yhtä sarjaa kun oli se liikkuva tulivuorisaari missä ne kaikki eläimet asus ! Se oli ihan huippumahtava, siinä oli se jääkarhu päähahmona muistatteko. Ja ne mammutit ja sitten joku semmonen pieni kaveri, joka oli hauska aina.

On joitakin sarjoja, joita en vieläkään voi kerta kaikkiaan sietää. Suurin inhokkini on se taotao-juttu ja Peukaloisen retket tulee hyvänä kakkosena. Toisille nuo sarjat on yleensä rakkauksia, mutta oikeasti minulle: vastenmielisiä.

Oletko taikauskoinen?
En. Uskon ihmeisiin, enkeleihin ja siihen, että maailmankaikkeus pyrkii hyvään, mutten koe olevani mitenkään taikauskoinen. Ainakaan sanan varsinaisessa merkityksessä.

Onko sinulla jotain uskomuksia, jotka olet itse keksinyt (eli esim. joku asia tuottaa huonoa/hyvää onnea)?
Ei oikeastaan. Ainoa juttu, joka saatettais lukea tälläiseksi on se minun täälläkin näkynyt hopeakorukokoelmariipus, joka tuntuu aina turvalliselta ja turvaa tuottavalta, varsinkin ne ristit ja rauhanmerkki siinä.

8 kommenttia

  1. Apua miten ihana tyttö ja blogi! Uusi lukija, tsek.

    VastaaPoista
  2. Jemina oot niin kiva! Mun pikkuveljen toinen nimi on Leo! Leo Sebastian.

    VastaaPoista
  3. "Mutta ehdotuksia matematiikan ja luovuuden yhdistämisestä otetaan vastaan !"

    Tähän oli pakko kommentoida, sillä mitä muutakaan puhdas matematiikka on kuin luovaa ajattelua ja ideoita abstraktissa, joskin formalisoidussa muodossa? Joten sanoisin että kyllä matematiikassakin pääsee käyttämään luovuuttaan, sitä enemmän mitä enemmän siihen syventyy. Tosin, asia on tietysti vaikeampi, jos haluaa että luovuuden seurauksena syntyy jotain käsinkosketeltavaa tai silminnähtävää.

    VastaaPoista
  4. anonyymi: ihan hirmuinen jeeeee, minä pidän uusista lukijoista (vanhoista myös kyllä) !

    Saana: Leo on niin kiva nimi minusta !

    J: Matematiikalla on toki luonteensa, jota kukaan ei voisi kutsua mitenkään epäluovaksi. Uskon, että juuri sen maailman, jota matematiikka tarjoaa haasteineen ja luovine ratkaisuineen, kiinnostavan minua niin kovasti. Minulla on kuitenkin samalla niin kova tahto saada synnyttää jotain konkreettisesti kaunista, muotoja ja linjoja. Ja tällä hetkellä se tahto on minussa suurempana kuin rakkaus matematiikkaa kohtaan. Asiat saattavat muuttua vielä moneen otteeseen. Kiitos kommentista, se oli ehdottoman ensimmäinen matematiikan rakastamiskommentti tässä blogissa.

    VastaaPoista
  5. Olet kyllä oikeassa ja luovuuttaan voi toteuttaa monella tapaa. Monilla vain tuntuu olevan käsitys matematiikasta jotenkin epäluovana, pelkkään laskentaan verrattavana asiana ja näinhän ei ole. Sinä tosin tunnut olevan asioista hyvin perillä joten valinnan hetken koittaessa osaat varmasti tehdä niin kuin itsestäsi tuntuu oikealta. Eikä mitkään valinnat kuitenkaan ole lopullisia tai kokonaan toisiaan poissulkevia.

    Nyt pelkään muuttuvani kokonaan opinto-ohjaajaksi joten parempi ehkä lopettaa mutta sen sanon vielä että sinulla on mielenkiintoinen ja kivasti kirjoitettu blogi.

    VastaaPoista
  6. Se kiva ohjelma on Nooan saari!:) rakastin sitä myös, fiilistelen sen tunnaria joskus, mut muuta en ole siitä löytänyt. (Jos nyt tarkoitit sitä.)Minua ärsyttää kun kaikkia hyviä lastenohjelmia ei enää löydä mistään :(
    Omia haave-ammatteja joihin tarvitsee matemaamaattisia taitoja, on ollut meteorologi ja sit joku sellanen avaruuden tutkija. Taitaa kariutua, kun en selviä pitkästä matikastani :)
    ---Apparition :]

    VastaaPoista
  7. Rakastan Tao Taoa! Se tunnusmusiikki etenki ja aina ku kuulen sen tulee melkein tippa linssiin. Se on vaan niin kaunis ja koskettava ja ihana! Mistäköhän saisin sen ipodilleni? :- )

    VastaaPoista
  8. APPARITION: VOI OOT TÄÄLLÄ JES. eikö olekin Nooan saari (!!!) kiva, minun lemppari melkein voisin sanoa. meteorologina olisi varmasti hirvittävän mielenkiintoista !

    Aleksi: mulla saattaa olla se että kun se on niin suruohjelma niin siksi en pidä siitä ! kun se on niin koskettava eikä siinä kaikki ole vaan happyhappy

    VastaaPoista