onnellisuudesta

lauantai 6. marraskuuta 2010



Näytän aivan hirmuonnelliselle tässä kuvassa, vaikka olenkin kipeä ja hiukset aivan hamput. Mutta ajatuksissani minua onnellisuttaa kovasti, mielessäni risteilee suoranainen onnen keskittymä.

Olen tehnyt muikean löydön (tai aina tiennyt sen olemassaolosta mutta nyt vasta havahtunut rakastamaan): Spotifyyn kun menee, eikä tavalliseen tapaan laitakaan soimaan jotain tuttua albumia tai soittolistaa, vaan laittaa radion päälle. Minä olen asettanut itselleni soimaan 2000-luvun alternativemusiikkia (äsken tuli kyllä Robbie Williamsia, ja pohdin koko kolme minuuttia kuka tämän luokittelin alternativeen (pidän kyllä Robbiesta kovastikin)). Onneni on taattu, kerrassaan hämmentävän ylitsevuotava.

Spotify ei ehkä ole ainoa osasyy tämän hetkiseen euforiaani, vaan taustalla risteilee muutakin. Olen muun muassa näinä sairastelupäivinäni viettänyt aikaani tietokoneella hienoilla sivustoilla, ja jättänyt pasianssin pelaamisen vähemmälle. Olen saanut selville, että Genevessä on peräti kolme Starbucksia (=minusta voi viimeinkin tulla true bloggari kun saan kuvan jossa  pidän simmosta hassua mukia tyylikkäästi kädessä (jonka kynnet on tietenkin lakattu kauniisti (Mavala-kynsilakkojen koti on Genevessä))).

Onneksi olen myös oikeasti innostunut siitä hiukkasfysiikasta (mutta hei ihan oikeesti, Starbucks !!!), ja nyt varsinkin suprajohteista, joiden maailmaan olemme sukeltaneet ryhmämme kanssa viime viikolla oikein kunnolla. Ette tiedäkään miten olen nauttinut oppiessani taas jotain uutta ja mullistavaa ! Minusta on vain niin mieletöntä youtubettaa superconductoreita ja olla ihan voooouuu.

Lopuksi sanon, että löysin tänään huoneeni uudestaan. Sehän on kerrassaan paratiisi ! Huomasin kuitenkin, että minun on käytävä Ikeassa - tarvitsen toisen hyllyn (ja autokarkkeja).

3 kommenttia

  1. Löysin tänään aivan ihanan blogin. Se on tämä sinun blogisi.
    Olen lukenut postauksiasi jo tunteja, ja olen sitä mieltä, että ei tuollaista ihmistä voi edes olla olemassa! Olet ihana!

    Ja olkoot maailma sinulle hyvä.
    -Laura

    ps. Oi, tuolla jossain vilahtaa osoitteesi ja melkein oikeastaan ihan kamalasti tahtoisin laittaa sinulle kirjeen. Olisikohan se ihan hassua.. Mutta minä olen hassu. Tätä pohdin. Hetken.

    VastaaPoista
  2. heli kiitoskiitoskiitos ! :]

    laura, voi että tulin onnelliseksi sinun kommentista, mikäs sulo ihminen sinä sitten olet ! minä olen kyllä olemassa ihan oikeasti ja olen siitä hirmuisen onnellinen. minusta on kiva olla minä, minusta on kivaa että me kaikki olemme ihan erilaisia. ja juuri minä olen tälläinen (ja sinä tuollainen voi huhhuh sentään !). laita postia toki, mutta muista laittaa osoitteesi sitten myös mukaan että saan vastata mitä suloisimmin ja kauniimmin ! ps se ei olisi yhtään hassua, tietäisitpä vain mitä kaikkea minä olen tässä elämässä tehnyt...

    VastaaPoista