täs näit nyt olis

(Kauppahallissa tarttuu Turun murre, vähän pelottaa.)

Seuraa valikoima sekalaisia kuvia tältä päivältä.

Klassisella täs nää mun jalat nyt ois -kuvalla, samaan kuvaan ikuistui myös ensimmäisiä syksyn lehtiä.



Tämänkin kuvan journalistinen arvo on nolla (vai onko sittenkään, he he), mutta silloin kun nuoret pojat taittelee origameja, saa kaivaa kameran laukusta kirjastossakin.

(Valehtelin, se kamera roikkui minun kaulassa koko ajan.)



Saadessani tuon rakkaan Canonini reilu viisi vuotta sitten, siskoni oli lähes kiukkuinen kun jemina kuvaa vaan jotain kukkii. Joten eksyessäni iltaseikkailulla kaupungin kukkapellolle, otin kuvia kukista.



Ja kun jalat ja kukkapuskat tuli jo kuvattua, jää puuttumaan enää klassisista klassisin täs mää nyt olen peilin edessä -otos.



Olen onnellinen tästä kamerasta, mutta sillä tavalla välinearvona suuremman rakkauden toteuttamiselle, bloggaamiselle. Tämä maksoi verkkokauppa.comissa vähän alle 500 euroa muistikortteineen ja muine ylimääräisine kuluineen. Vähän hirvitti, mutta onneksi päätöstä oli helpottamassa kaupan päällisiksi luvattu Galaxy Tab. Kirjastopoika on meinannut ostaa sellaisen jo pidempään, ja nyt saimme sen näppärästi tässä samassa - kumpikin säästi omassa hankinnassaan rahaa!

PS Tämä viikko on ihan hirmukiva, on töitä, on verhojen ompelua, on kahvilakerhoa, on ystäviä ja mummoja, on iloa! Lauantaina pääsemme vielä siskon kanssa puutarhaporukan virkistysristeilylle, mistä olen ehkä vähän liiankin innoissani, mutta kun minä olen ollut risteilyllä vain kerran ja silloin taisin olla seitsemän! Olimme kinuneet sitä reissua äidiltä ja isältä kovasti, ja olen myöhemmin vakuuttunut siitä, että he ovelasti kikkailivat siitä matkasta tylsän ja väsyttävän, ettei tarvitsisi viedä meitä uudelleen. (Toimi.)