olen turussa
torstai 6. lokakuuta 2011
Täällä on hienoa olla, mutta kaipaan jo nyt takaisin. On ihan parasta saada halata kaikkia ja syödä ruisleipää. Tiedättekö, monta sellaista asiaa, joita ei ehkä edes muista kaivata.
Mutta minä vastaan oui kun joku sanoo nimeni, huomaan pohtivani minkä frappucinon otan seuraavalla kerralla (strawberry&cream), mietin pääseeköhän Katja tänä perjantaina Fishermeniin ja säästän kukkarossa kolmea frangia bussilippua varten. Crans village, s'il vous plaît.
Olen iloinen, että pääsin siitä talosta pois, iloinen siitä, että Johanneksella on huomenna vapaapäivä, olen iloinen siitä, että pääsen Even kanssa leffaan. Olen iloinen ja onnellinen.
Mutta olin sitä tänään aamulla Rollen juna-asemallakin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (
Atom)
Voi että. (ja sinä olet ihana ja sinun reppu myös, oli pakko sanoa)
VastaaPoistaMutta kai näin on hyvä, uskoisin ja luulisin. Ja ehkä me voidaan joskus nähdä, vai mitä? Vaikka oltaisiin me muutenkin voitu, mutta nyt mahdollisuuksia on ehkä enemmän. Tai niin.
SAANKO TULLA KÄYMÄÄN SIELLÄ? IKÄVÄ
VastaaPoistaTEE MEERI
Minä rakastan sinua, ystävä ihana
VastaaPoistaTekisi mieli sanoa jotain tosi isoa.
VastaaPoistaEn osaa.
Kopioin vain:
♥
♥