Tämä kuva on paras kuva, jonka olen ikinä ottanut. Tuutikki on juuri niin kaunis ja tärkeä kuin tämä kuva kertoo. Keitin tänään uusia perunoita. Maistuivat hyviltä makkaran ja salaatin kanssa, maistuivat kesältä.

Nautin siitä, että koti näytti edes hetken aikaa kauniilta.

Luin Lucy Dillonin A Hundres Pieces of Me:n loppuun.



Ja niin, olen löytänyt ratkaisun ikuisuuskysymykseeni, miten saada taas luettua kirjoja.

Kirja pitää valita huolella, kirjakaupassa, ei kirjastossa, ja se pitää ostaa, ei lainata. Se pitää saada säilyttää omassa hyllyssä, siihen pitää saada tehdä hiirenkorvia ja jopa alleviivauksia jos siltä tuntuu. Se pitää saada ostaa hyllystä, ei ale-korista. Sen kansi saa olla ihan niin pastellinen kuin se on.

Ihmisen ei ole pakko lukea John Greeniä tai edes Muumipappaa ja Merta. Jos ei vaan tykkää.

kesäseikkailuja

Tällä viikolla ollaan tehty kävelyretkiä ja ehditty käydä Korkeasaaressakin. Perjantaina tutustuttiin kahteen saksalaiseen tyttöön, jotka kysyivät pari viikkoa sitten minulta Turusta sohvaa Couchsurfingin kautta - päivitin nyt muuttaneeni Helsinkiin. Englantia on kiva puhua, olisipa vaan useammin mahdollisuus siihen.

Piknik (kuva Minjalta koska itse keskityin eväisiin) loppui vähän lyhyeen sateen yllättäessä. Paettiin sadetta Kaivarin Kanuunaan, jossa etsimällä etsin halpaa neuletta yhtäkkiseen paleluun.



Olemme myös vihdoin päässeet Tuutikin kanssa ulos. Kissa luulee pystyvänsä saalistamaan itseään suurempia lokkeja ja Niko juoksee kiltisti perässä.

Melkein itkettää miten ihana Tuutikki on.



Itkettää myös moni muu. En saanut yksi yö nukuttua, koska selasin sängyssä vielä Facebookia ja kaveri oli lisännyt itsestään täydellisen ihanan ja kauniin kuvan - joten minun piti tietenkin itkeä miksen itse ole ihana ja kaunis. Itken myös valmiiksi jo syksyä - entä jos ja kun en jaksa koulussa. Itken rahoja, itken elokuvia ja sitä, etten jaksa ilman päiväunia. Haluaisin hukuttaa murheet suklaaseen.

onnea veli!

Veljeni pääsi lauantaina ylioppilaaksi. Teimme hullun kakun ja ostimme Prismasta 25 eurolla kukkia. Niko ihastui meidän kartanoon, ja päätimme jo lähteä takaisin maalle juhannukseksi. Kotona saa saunoa eikä tarvitse murehtia siitä, että halloumi-paketti maksaa neljä euroa.




Ylioppilaan ainoa pyyntö oli Doris-keksit.

Oli jotenkin mielettömän rentouttava viikonloppu. Päätimme jo keväällä, että kaikkien hermoja säästäksemme katamme pöydän vain meidän perheemme ja vävypoikien kesken. Enemmän ruokaa meille ja mikä tärkeintä, kaiken humun keskellä sai vetää villasukat jalkaan ja mennä päiväunille.