Perjantaina pääsin bloggaajapassilla (kiitos Messukeskus!) ihastelemaan Kevätmessuja. Ajattelin jaksamiseni mukaan kerätä parvekepuutarhainspiraatiota teillekin tänne blogiin nyt taas kun ilmat alkavat lämmitä. Meidän pitäisi löytää jostain kivat parvekekalusteet, mutta ilman autoa vaan jotenkin niin hankala lähteä kiertämään kierrätyskeskuksiakaan eikä talouspuolellakaan välttämättä nyt oikein olisi parvekepiristyksen kokoista lovea.



Sunnuntaina vietettiin vihdoin ja viimein Helsinkikerhon ensimmäistä kotibrunssia. Avaimet tosin saattoivat emännällämme jäädä lukkojen taakse. Vartijaa ("eipä ole ennen minua näin moni nainen odottanut he he he") odottaessa aloitettiin syöminen rappujen alla Hesaria lukien ja Älypään pääsiäisvisailua pelaten.




En näköjään onnistunut ottamaan yhtäkään kuvaa minun vastuulla olleesta hullusta cookie dough -juustokakusta. Tuo resepti on ihan käsittämätön, kilo tuorejuustoa, mutta idea ja maku olivat niin taivaallisia, että suomennan ja ennen kaikkea pienennän sen teille piakoin.

helsinkikerho + luonnontieteellinen museo

Helsinkikerho vieraili tänään Luonnontieteellisessä museossa, jossa on jokaisen kuukauden ensimmäisenä torstaina sisäänpääsy.

Mikään esillä oleva ei mitenkään pääsisi oikeuksiinsa ainakaan minun ottamissa valokuvissa - tuolla vaan pitää päästä käymään ihan itse. Minua ei sillä lailla kiinnostanut lukea jokaista informaatiotaulua, luonto ei koskaan ole kiinnostanut minua faktoillaan vaan vain ja ainoastaan (mahdollisella) kauneudellaan.

Lempieläimiäni olivat: kaikki pingviinit, kettukolibri ja jokin pieni apina yhdessä puussa.

opiskelusuunnitelmia

Yhteishaut sulkeutuivat muutama tunti sitten, joten vihdoin tuntuu turvalliselta puhua aiheesta opiskelu. Älkää naurako, mutta ajattelin jonkun varastavan minun opiskelupaikkani jos niistä hauista mainitsee sanallakaan ennen sitä varttia yli neljää.

Joten, niin kuin pariin kertaan on tullut ilmi, kirjastopoika on teekkari. Olen siitä inspiroituneena haaveillut viime kuukaudet Aallon informaatioverkostojen koulutusohjelmaan hakemisesta ja aloittanut matematiikan treenaamisen. Olen matemaattisesti lahjakas, mutta haluan myös tehdä asioita - siksi juuri tuo linja on tuntunut oikeimmalta valinnalta minulle.

Mutta sitten, täyttäessämme hakulomakkeita - "katsotaan nyt noita AMK-koulutuksiakin" - Metropolialta löytyikin mediatekniikan insinöörin koulutusohjelma. Nyt yhtäkkiä olenkin siitä paljon innostuneempi kuin mistään Otaniemestä! Koulumaisuus houkuttaa toissasyksyisen yliopistokokeilun jälkeen ihan todella paljon. Tuntuu, että tuolta saisin hyvät lähtökohdat juuri siihen, vielä tarkasti määrittämättömään, minun ammattiini. Haluan tehdä tätä tietokoneilua jossakin muodossa ammatikseni, mutta ennen kaikkea saada mahdollisuuden yhdistää siihen myös luovan puoleni ja kaikesta ahdistuneisuudesta huolimatta kukoistavan sosiaalisuuteni.

Ja jos muutaman vuoden päästä haluan diplomi-insinööriksi, ei mikään estä minua hakeutumasta Aallon tai jonkun muun yliopiston maisteriohjelmiin.

Lisäksi jo lähtöpisteeni ennen valintakokeita ovat 55 pistettä. Helpottaa stressiä huomattavasti. Odotan pääseväni sisään melkeinpä heittämällä - on noita tehtäviä tullut sen verran viimeisten vuosien aikana ratkottua.

Mihin te olette hakeneet? Olisiko jollain sattumalta kokemusta juuri Aallon informaatioverkostoista (kai minä sinnekin kokeeseen vielä siis menen!) tai tuosta Leppävaaran mediatekniikasta? Tai ihan yleisesti ammattikorkeakouluista, en jotenkaan tiedä oikein mitään kun Turun kouluista ei koskaan tuntunut löytyvän minulle sopivaa opintopolkua.