näin teet söpön jutun

keskiviikko 7. marraskuuta 2012

Idea ei kaiketi ole minun, olen nähnyt tälläisen lähes varmasti jossakin, mutta en ainakaan löytänyt ohjetta enää ainakaan kirjanmerkeistäni.



Tarvitset jonkinlaista lankaa tai narua, sekä ison kasan neliöiksi leikattuja paperin paloja. Minä käytin tässä vanhasta sanomalehdestä napattuja, 15cm x 15 cm -paloja.



Nämä taitokset ovat helpot, kunhan pitää huolen siitä, että tekee nuo kulmasta kulmaan -taitokset ikään kuin eri puolelle kuin nuo paperin puoliksitaittamiset. Toista siis nuo kuvissa näkyvät taitokset kahteen kertaan, niin että lopulta avoimessa paperissa on yhteensä neljä taitosta.

Hyvät on nämä minun termit...



Sitten taitetaan kolmion alakulmat ylös, kaikki neljä.
Seuraavaksi taitetaan kuvan osoittamalla tavalla sivukulmat keskelle, taas kaikki neljä.

Ja nyt, tämä on ehkä vaikein juttu tässä askartelussa. Ensinnäkin, olen nyt kuvassa kääntänyt origamin ikäänkuin 180 astetta, niin että äsken yläkulmana ollut onkin nyt minuun päin. Sitten otetaan tuo läpyskä alareunasta, ja taitellaan ja tungetaan se tuonne äskeisessä vaiheessa syntyneeseen koloon.

Taas neljä kertaa.



Sitten avataan taitelmaa hieman ja puhalletaan tuohon pieneen reikään.



Taitellaan muutama lisää.



Ja pujotetaan naruun.

Vielä pitäisi päättää minne ripustaa tämä! Menisi vaikka joulukuuseen, hihi. Jos teette oman versionne, niin linkittäkää ihmeessä kuvia.

Jos ja kun ohjeeni olivat enemmän söpöt kuin informatiiviset, katso tämä: youtube.com... Tuokaan ei ole ihan paras mahdollinen video, mutta selvittää ainakin varmasti tuota vaikeinta kohtaa.

hei pitkästä aikaa!

maanantai 5. marraskuuta 2012

Olisi kai korkea aika taas kirjoitaakin jotain. Ensinnäkin, viime viikko meni kuin sumussa, alakulo sai taas uutta tuulta alleen ainakin kymmenestä eri suunnasta, inhottavimpana yksityiskohtana ehkä aika tyylikkäästi feilatut tentit.

Tänään kuitenkin ymmärsin, että loppujen lopuksi tuo epäonnistuminen teki oikeastaan todella hyvää minulle. Nyt minun täytyy oikeasti tehdä töitä, jotta opin tarpeeksi. Joten tänään, minä istuin matikkapajalla neljä tuntia. En tiedä koska olen viimeksi ollut niin ylpeä itsestäni. Tai edes mitenkään ylpeä.

Olen myös ymmärtänyt, ettei minulle sovi sellainen elämänrytmi, jossa ei ole minkäänlaisia aikatauluja. En tietenkään nauti paikasta toiseen juoksemista, tai siitä, ettei päivän aikana ehdi hengähtää teekupin ääreen, mutta kun tämä syksy on nyt vähän mennyt niin, ettei minnekään ole oikeastaan pakko mennä, eikä pakollisiinkaan juttuihin ole oikein sellaista selvää aikaa. Olen niin innoissani tästä loppuvuodesta, kun oikeasti tulen saamaan aikaiseksi asioita, ihan vain siksi, että minulla on enemmän kellonaikoja kurkotettavana.

Tänään hengähdin kaupassa, ei ollut kiire ja sai valita leipäpussiaan vartin. Ostin palkinnoksi vaniljarahkan, ja tuntui äärimmäisen hyvältä syödä kerrankin surun sijasta onneen.


Kellään muulla alakulokautta? Tai loistavia vinkkejä sen kukistamiseen? Minulle on ainakin tehonnut suklaattomampi arki, Jason Mraz, purkitetut vitamiinit, sauvakävelyt ja naapurin pappan kanssa juttelu.

Ja minulla on kaikenlaista suunniteltuna tällekin palstalle! Oli niin kiva lukea, että ainakin videosta tykättiin hirmuisesti, mutta innostuitteko yhtään viime postauksen vähän erilaisesta postauskonseptista?Selailen kuitenkin tosi ahkeraan kaikenlaista, ja tykkäisin kertoa kivoista jutuista teillekin! 

hello world