Ihana Sara mainitsi eilen itse puristetusta appelsiinimehusta blogissaan, joten tänään löysin myös itseni kaupan kassalta herkullisten appelsiinien kanssa.

Tämä jää nyt tynkäpostaukseksi, sillä kello on liikaa ja olen ehkä tulossa kipeäksi (kirjoitukset yääääh). Juuri kun olen saanut hieman aloitettua liikuntaa liian pitkän tauon jälkeen (huom, ei voi johtua vilustuminen lenkkeilystä koska olen pukeutunut hyvin ja hengittänyt nenän kautta !!). Pitäisi myös lukea kirjoituksiin hieman tässä vielä.

Mutta, pääasiallinen syy tälle postaukselle on huomaamani epäkohta. Miten voi olla mahdollista, että sivupalkin blogilistaltani ei vielä löydy maailman hauskoimman Johannan blogia? Minä, kurja ihminen.

ps, nyt löytyy
pps, en oikein osannut nyt luontevasti sidostaa tätä tekstiä
ppps, tekstitaidossa ainakin pisteiden mukaan kuitenkin osasin :]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]
pppps, muista arvonta edellisessä postauksessa !!

blogisyntymäpäiväarvonta !!!!!!

Tasan vuosi sitten olin hieman hukassa erinäisistä syistä johtuen, ja aloin miettiä mitä elämä ja maailma oikeastaan ovat, ja mitä ne merkitsevät minulle. Olin jo pitkään pyörittänyt mielessäni Appelsiinitytössä esiintuotua ajatusta maailmankaikkeudesta, ja ollut hyvinhyvin vaikuttunut Gaarderin ajatuksista varsinkin kirjan loppupuolella.

27. helmikuuta 2010 alkoi minun matkani maailmankaikkeuteen. Olen huomannut vuoden aikana, että sinne kyllä löytää perille ainakin sitten joskus, mutta tärkeintä on ollut oppia olemaan onnellinen siitä matkasta.

En tiedä kuinka suuri merkitys blogilla on ollut siihen, että matkaa on ollut viimeisen vuoden aikana huomattavasti rakastettavampaa taittaa kuin ennen, mutta.

Kyllä minä liitän blogin omaan kuvaani onnellisuudesta.

Koska ilman muutamaa, nykyään maailman tärkeintä ihmistä, minä en olisi ikinä tavannut ilman blogeja. Ja koska olen oppinut valokuvaamaan (ja tuo arvontapalkintokuva on erinomainen esimerkki tästä...), ja koska minusta on aina yhtä onnellista kirjoittaa maaimaan sanoja minusta, maailmasta ja onnesta.

Tätä maailman parasta vuotta juhlistaakseni, käynnistän superarvonnan !!! Palkintoina on maailman paras leffa, When Harry Met Sally. Nappasin eilen Kulmakioskista mukaan palkintoon myös tuon keltaisen Jetin muistilehtiön ja punaisen hauskan kortin. (Kuvan valkoinen pitsiliina on vain somiste.)

Ja koska on kyse minun blogista, palkintoon tulee sisältymään myös ruokaa, tarkemmin sanottuna suklaata.

Osallistuminen, pieni oppimäärä:

1. Paina 'Kommentoi'-nappulaa
2. Kerro mikä saa sinut onnelliseksi
3. Kerro sähköpostiosoitteesi, että saan sinuun sitten yhteyden hihi
4. Paina sitä jotain lähetäkommenttinappulaa
5. Hymyile maailmalle että antaisi juuri sinun voittaa
6. Tee tämä ennen maalikuun kuudennetta päivää

ps, kannustan myös pieniä suloisia arkoja kommentoijia osallistumaan !! tämä tarvitsee ehdottoman ps-lisähuomion, koska minua ainakin pelottaa osallistua tälläisiin jos en ole aikaisemmin kommentoinut koko blogia : ( mutta nyt pliis, älkää miettikö tuollaisia hi hi hi : ]]

pps, minua haluttaisi tehdä oma facebook-sivu, jossa olisi helpompi jakaa rakkausbiisejä ja satunnaisia kuvia ja ajatuksia !! olisiko sille fanittajia

ruokaa

Bossaliina on suurin rakkauteni. Kun löydän kirjastopojan, pidämme häävastaanottomme tuolla.

Ensimmäisessä kuvassa on minun kanasalaatti (päärynöillä !! (taivaallista)), toisessa kuvassa on parhaimpia pikkuleipiä ikinä / tiski ja viimeisessä kuvassa on Siirin katkarapusalaatti.

Tykkään Siiristä hirmuisesti ! Me siis kävimme siellä Kulmakioskissa, eikä jäänyt se visiitti ihan pelkkään hypistelyyn, vaan saatoimme ehkä hieman ostella asioita. Mutta suomalaista käsityötä on tuettava, eikö vain.

Ennen Siirin kanssa lounastamista näin Roosaa (Bossaliinassa...), ja uaaaaa Roosa on parhain. Onneksi näemme paremmalla ajalla tässä ihan pian joku viikonloppu niin ei jäänyt harmittamaan niin paljoa se, että tämä oli niin pikapikatapaaminen !

ps, huomenna on spesiaalipäivä hihihihihihihi