Kyllähän muuallakin nyt äidit tekevät polkuja tavaroista, jotka nyt ovat sattuneet epähuomiossa jäämään oman huoneen ulkopuolelle, eikö vain?

Tulin koulusta (ruotsin kokeesta, jonka feilasin, ja joka tulee rikkomaan kauniin kymppilinjani melko räväkästi) ja löysin polun huoneeseeni. En tiedä epäilikö äiti etten löytäisi huonettani vai mitä. Vai pitikö tämä ottaa jonkinlaisena huomautuksena, että ei ne pipot ja kengät kasva vaikka niitä kuinka kylväisi ympäri huushollia? (Piti kuulemma.)



Riemu-uutinen: James on täällä taas ! Uusi levy ilmestyy käsittääkseni ensi viikon maanantaina, enkä tiedä mistä repäsen rahat siihen. Tai rahaa kyllä on, mutta sille löytyisi myöhempiä käyttökohteita samalla viikolla (esimerkiksi äikän mediakurssin Helsingin reissu tiistaina ja nuorisokonventti Helsingissä sitten perjantaista seuraavaan maanantaihin). Huomioitavaa on myös, että lokakuu ei edes ole vielä oikein alkanutkaan.

Ja minä tosiaankin aion olla 27. päivä Antti Tuiskun Kaunis kaaos -albumin omistaja, joten tuolloin tulee vielä olla se 20 euroa tilillä. Olen muuten suunnitellut miksi antti tuiskua on lupa rakastaa -postausta, mutta se jääköön tuon levyn hehkuttamisen jälkimaininkeihin ! Sitä ennen kuitenkin Stay The Night.

pps alko itteänikin hävettää noiden polkukuvien säälittävä laatu, oiskohan salaman käyttö mitään ensi kerralla

Oodi syksylle

Voiko kukaan oikeasti väittää pitävänsä kesästä enemmän kuin syksystä? Ihan oikeasti, kesällä täytyy kirmata tuolla kamalassa helteessä vähissä vaatteissa, eikä mistään kaulahuivin käyttämisestä voi edes unelmoida. Vaikka ottaisit itsestäsi ja rakkaista ihmisistäsi kuvia kuinka vähissä vaatteissa, niin silti jokaisen naama on punainen ja hikinen ! Kuka siitä voi pitää?

Lokakuussa posket saattavat kyllä olla punaiset, mutta se johtuu ihan vain suloisesta viimasta ja kirpeistä pakkasaamuista (oi kuinka olenkaan kaivannut teitä !).







Syksyllä saa kahlita itsensä lämpimään huiviin. Hukuttautua keltaiseen pipoon. Saappaidenkin käyttö on ihan ymmärrettävää toisin kuin heinäkuussa.

Heinäkuusta minä en ihan tosissani pidä. Paitsi jos on alle 20 astetta lämmintä ja sataa aika ajoin, mutta ilmastonmuutos on jo nyt tehnyt osansa muuttaakseen kauniit, viileät heinäkuumme välimerellisiksi.

Ja vaikkei toisten mielipiteistä saisikaan välittää, niin on se nyt kuitenkin todella paljon helpompaa ja hyväksyttävämpää kuunnella joululauluja lokakuussa. En siis käy väittämään, etteikö ne raikuisi täällä heinäkuussakin, mutta.

Ja syksyllä on ihan okei olla meikkaamatta suuremmin, sillä on hämärää.

pipo, minun design
huivi, second hand, 1 e
takki, second hand, 0.50 e
farkut, kappahl, 30 e
saappaat, second hand, 0.50 e

Todellista onnea on

Todellista onnea on ihan jäätävän kokoiset kaulahuivit.

Todellista onnea on erityisesti krutongit.

Todellista onnea on auringon paiste lokakuun ensimmäisenä päivänä.

Todellista onnea on ystävä, joka kirjoittaa kirjakaupassa terveisiä seuraavalle.

Todellista onnea on löytää täydelliset kengät eurolla.

Todellista onnea on vaahteranlehtikimput.

Todellista onnea on rakastaa ystäväänsä, joka pitää samoja asioita tärkeinä tässä maailmassa.

Todellista onnea on herätä todellisuuteen, että on saattanut löytää elämänsä takin.

Todellista onnea on löytää eurolla toinen jäätävän kokoinen, mutta tällä kertaa punainen (!), huivi.

Todellista onnea on Roosa.

Todellista onnea on kuvata maailmaa bussin ikkunasta.


Todellista onnea on päättää ystävän kanssa, että nyt on virallisesti luvallista kuunnella joululauluja.