neljäs kortti on saapunut.
tällä kertaa Australiasta Suzannelta joka kertoo yliopistosuperihmisensä olevan suomalainen ! AU-73315
täällä on kevät. aivan kertakaikkiaan mahtava kevät. ajeltiin ajotunteja isän kanssa naantalissa ja meren rannalla oli kiva pysähtyä ja hengittää pitkästä aikaa merta.
kysyin isältä onko se järvi- vai meri-ihminen. hän mietti pitkään ja sanoi että järvi-ihminen mutta merissäkin on puolensa.
minä olen meri-ihminen ehdottomasti. mutta on järvissäkin puolensa.

marjapiiraat

tänään leivoin pieniä marjapiirakoita. niistä tuli hyviä namnam ette uskokaan.
eve auttoi myös paljon niissä kyllä !
lisäksi aamulla oli äidin siivousspurtti...
sitten mä aloin leikkii mulle kerätyillä teema-astioilla ja kirpparilta hamstratuilla retroastiolla (niitä on paljon). sitten katoin pöytään hienoja kattauksia joita sitten katan ystäville kun olen omassa kodissa :]]]
eilen ajoin taas isän kanssa. sitten näin poliisiauton ja olin ihan kauhuissani. mut sit latvan risteyksessä olin superajaja.
sit se poliisi näytti peukkua.
olin ihan voouuu

on koulupäivä

päivää

kohta alkaa fysiikan kokeen kertaustunti !
mutta sitä ennen ehdin komeasti bloggaamaan

yksi korttini on saapunut perille, eli se tarkoittaa sitä ihanaa faktaa että saan taas lähettää yhden kortin lisää.

ja pian myöskin tulee minulle kortti namnam.

kirjoitin ruotsin kokeessa upean runon prinsessasta, hiirestä ja peikosta. se tulee tässä.

Det var en gång en liten söt prinsessa
som var rädd för en stor skilsmässa.
Hon vet att de alltid hade älskat varandra
men nu trodde hon att kungen inte gillade hennes mamma.

Så åkte prinsessan till staden med en bus
för att möta en liten liten vit mus.
Till musen berättade hon om den stora känslan,
att i hennes hjärta levde nu ett ängslan.

Den lilla musen lyssnade på prinsessan
och snart förståd han den här mässan.
Med sina stora vänner ska han göra något i kväll,
och allt han vet var att det inte skulle vara snäll.

Så ringde musen till sina modiga vänner
och berättade hur den lilla prinsessan känner.
Tillsammans planerade de en stor resa,
om vilken får vi absolut i morgon läsa.

Den lilla musen ringde också till kungens borg,
och berättade om prinsessans sorg.
"Ni får använda den största båten jag har,
och ansvar för alla vill jag också ta."

Så började resan över den mörka sjön,
och till slut såg ni den lilla ön.
Där gråtade en svart, ful troll
som i den här mässan hade en stor roll.

Kungen och Den Stora Mus Armyn var arg,
men trollets hjärta öppnades till prinsessan Mari.
Han frågade om hans föräldrar inte längre bodde i samma hus
och i trollets ögon väcktes ett stort, vackert ljus.