Tämä on itse asiassa (in fact) minun kolmas postaukseni tänään. Uskoakseni se kertoo aika paljon siitä kuinka hermostunut olen ollut tänään, olo alkoi jo aamulla.
paniikkihäiriö + ylppärit = hihihihihihihihihihihihihihihihi
Yhtälö on aina tosi !
Koska minusta ylppärit (matriculation examination) on tosi jännä ja hurjanpuoleinen juttu niin täytyyhän sitä oikeasti päästä eväshifistelemään. Kaivoimme siis muutaman suomalaista designia ah niin ihanasti edustavan purnukan minun kapiovarannoistani (tarvitsen kartanon kaiken sen tavaran mahduttamiseen sitten kun muutan opiskelemaan (study) johonkin). Made in Finlandit ja Sarvikset on peitetty.
Katsellessani näitä kuvia minua hieman alkaa epäilyttää, olisiko ehkä fraasiverbien kertaus ollut tärkeämpää kuin neljän juustosarven änkeminen omenakuvioiseen kippoon. Tai jonkun keskeisen sanaston vihoviimeinen kertaus tärkempää kuin fudgejen järjestäminen keltakantiseen kermakkoon.
(Tulee sanomista jos väitän oikeasti (for real) asetelleeni itse noita noihin astioihin, Eve ne sinne laittoi. Minä olin vaan että haetaan omenakippo haetaan omenakippo haaaaaaa syön nyt makaronin.)
Mutta loppujen lopuksi (after all) päätettäköön, että lukemiset on luettu jo kesällä ja nyt oli tärkeää vain oikeasti hymyillä, rakastaa ja katsella kun Eve ei osaa katkaista maalarinteippiä.
Nauttikaa seuraavista kuvista yhtä paljon kuin minä aion nauttia huomisesta ! Otan siitä irti kaiken mahdollisen, nauran siellä valtuustosalissa olevan maalauksen (including such an ugly man, sorry jos se on jonkun isä) kanssa kun muilla on pastillinsävyiset tupperwaret ja minun pöydällä on väriä, rakkautta ja jotain käsieritettä (kuuntelussa oli kädet ainakin ihan paniikissa ja kylmästä hiestä märät). Minä hymyilen ja maistan uusia sanoja hiljaa huivin sisällä. Kirjoitan sellaisen aineen ettei olla ennen nähty ja toivon etten ala laulamaan puolivahingossa arkihuolesi kaikki heitä (tämä on siis vain yleisellä tasolla ilmaan heitetty esimerkki eikä esimerkiksi (for example) perustu tositapahtumiin fysiikan tunnillaviikko sitten perjantaina).
Sitten taas lasken kynän kädestä ja kuiskaan sille maalauksen miehelle että haluaisiko se muffinin. Nauraisimme yhdessä muiden pastillisävyille ja olisimme värikkäitä.
ps, np. Antti Tuisku – Oi jouluyö
paniikkihäiriö + ylppärit = hihihihihihihihihihihihihihihihi
Yhtälö on aina tosi !
Koska minusta ylppärit (matriculation examination) on tosi jännä ja hurjanpuoleinen juttu niin täytyyhän sitä oikeasti päästä eväshifistelemään. Kaivoimme siis muutaman suomalaista designia ah niin ihanasti edustavan purnukan minun kapiovarannoistani (tarvitsen kartanon kaiken sen tavaran mahduttamiseen sitten kun muutan opiskelemaan (study) johonkin). Made in Finlandit ja Sarvikset on peitetty.
Katsellessani näitä kuvia minua hieman alkaa epäilyttää, olisiko ehkä fraasiverbien kertaus ollut tärkeämpää kuin neljän juustosarven änkeminen omenakuvioiseen kippoon. Tai jonkun keskeisen sanaston vihoviimeinen kertaus tärkempää kuin fudgejen järjestäminen keltakantiseen kermakkoon.
(Tulee sanomista jos väitän oikeasti (for real) asetelleeni itse noita noihin astioihin, Eve ne sinne laittoi. Minä olin vaan että haetaan omenakippo haetaan omenakippo haaaaaaa syön nyt makaronin.)
Mutta loppujen lopuksi (after all) päätettäköön, että lukemiset on luettu jo kesällä ja nyt oli tärkeää vain oikeasti hymyillä, rakastaa ja katsella kun Eve ei osaa katkaista maalarinteippiä.
Nauttikaa seuraavista kuvista yhtä paljon kuin minä aion nauttia huomisesta ! Otan siitä irti kaiken mahdollisen, nauran siellä valtuustosalissa olevan maalauksen (including such an ugly man, sorry jos se on jonkun isä) kanssa kun muilla on pastillinsävyiset tupperwaret ja minun pöydällä on väriä, rakkautta ja jotain käsieritettä (kuuntelussa oli kädet ainakin ihan paniikissa ja kylmästä hiestä märät). Minä hymyilen ja maistan uusia sanoja hiljaa huivin sisällä. Kirjoitan sellaisen aineen ettei olla ennen nähty ja toivon etten ala laulamaan puolivahingossa arkihuolesi kaikki heitä (tämä on siis vain yleisellä tasolla ilmaan heitetty esimerkki eikä esimerkiksi (for example) perustu tositapahtumiin fysiikan tunnilla
Sitten taas lasken kynän kädestä ja kuiskaan sille maalauksen miehelle että haluaisiko se muffinin. Nauraisimme yhdessä muiden pastillisävyille ja olisimme värikkäitä.
ps, np. Antti Tuisku – Oi jouluyö
Uskon, että noilla eväillä ei voi olla onnistumatta.. Onnea onnea paljon onnea matriculation examinationeihin ! P.S. Voisin ennakkovarata ensi syksyksi ja sitä seuraavaksi kevääksi samanlaisen eväspaketin, kitoos..!
VastaaPoistaEväät on tärkeä juttu, niitä pitääkin hifistellä! Mulla oli matikan kokeessa (itselleni se vaikein) pussillinen irtokarkkeja. Niitä sai sitten syödä aina kun sai jotain laskettua. Oikeasti auttoi :)
VastaaPoistaToivon mukaan et naureskellut sitä valokuvaa valtuustosalin oikealla seinällä, koska valitettavasti kyseessä sattuu olemaan mun pappani : D
VastaaPoistaei sillä, meidän suvussa kaikki on aika naurettavan näköisiä [allekirjoittanut mm.] :'D
toivottavasti kirjoituksesi menivät hyvin :)
Siiri, ennakkovaraus vastaanotettu, tulen sinne sitten leipomaan sulle eväitä !
VastaaPoistaInari, mulla oli vähän toisenlainen taktiikka: syödään etukäteen kannustamaan ja kirvoittamaan kaikki aivosolut työhön...
Jassu, krhm krhm krhm krhm krhm siis maalaus oli vaan aika mielenkiintoinen, ei se mies krhm krhm krhm krhm krhm en enää ikinä kirjota mitään tällästä tänne...