I speak to everyone in the same way, whether he is a garbage man or the president of the university. (Albert Einstein)Eilen keskustelin muun muassa omasta maailmankatsomuksestani uuden ystäväni kanssa. Törmäsin tänä aamuna ensimmäistä kertaa tähän Einstein-sitaattiin, ja se vei minut heti mukanaan.
Toisen ihmisen tulisi olla minulle Ihminen ainakin siihen saakka, että tiedän paremmin. Minun pitäisi uskaltaa nähdä jokainen ihminen omin silmin, eikä luoda mielikuvaani ja tunteitani häntä kohtaan ilman parempaa tietoa ja hänen kanssaan käytyä keskustelua.
Minusta on sallittavaa jopa vihata ihmistä, yleensä kuitenkin vain "olla pitämättä". Tässä maailmassa on ihmisiä, joista en pidä ja joita mielessäni dissaan joskus aivan liian pitkälle. Sallin tämän täysin itselleni vasta sen jälkeen mainitsemani paremman tiedon hankinnan jälkeen.
Miksi en kuitenkaan pidä itseäni huonona ihmisenä ?
Olen sisäistänyt ja hyväksynyt ajatuksen, että minustakaan ei aina pidetä. Ajatus saattaa tuntua ahdistavalta ja tukalalta, mutta sen ymmärtäminen johtaa siihen tilanteeseen, jossa sallin itseni olla tasan tarkkaan juuri se kuka olen ja kuka haluan olla. Moni, myös minä mukaan lukien, ajautuu muuttamaan joko tietoisesti tai tiedostamatta omaa luonnettaan, persoonallisuuttaan ja ulkonäköään vain miellytääkseen muita, karsiakseen niiden ihmisten määrää, jotka eivät yksinkertaisesti pidä minusta.
Ja kummassa tilanteessa minusta pidetään vähemmän: siinä, jossa olen oma itseni, vaikkakin joidenkin ihmisten sydämissä ei-pidetty, vai siinä, jossa sydämeni henkinen leikkaus ja muuttaminen on vienyt minulta ne ihmiset, jotka ennen pitivät minusta yli kaiken ! (Tämä saattoi olla retorinen kysymys, mutta siihen saa silti vastata kommenttilaatikkoon.)
Koska Albert Einstein oli hieno mies, taidan jatkaa hänen ajatuksiensa esittelemistä täällä blogissa jatkossakin. Haluan yhdistää niitä omaan elämääni, minun maailmankatsomukseeni. Sinä et lukijana tule allekirjoittamaan ajatuksiani viimeiseen pisteeseen saakka, mutta minusta sinä et saakaan.
Huomasitko, kuinka puhun koko ajan automaattisesti minusta, siitä kuinka minä käsittelen asiat, näen maailman ja muodostan mielipiteeni oikeasta ja väärästä ? Tämä tapahtuu yksinkertaisesti siksi, että minusta jokaisella ihmisellä on oma maailmansa, oma elämäntapansa ja omat rakkaudenkohteensa.
Jokainen kristityksi määriteltävä ihminen on erilainen vaikka he jakaisivatkin samoja ajatuksia esimerkiksi jumaluudesta tai lukisivat samoja Jeesuksen opetuksia. Vaikka Aasiassa asuu miljoonia ja miljoonia ihmisiä, joita voidaan määritellä adjektiivilla "aasialainen", ei yksikään heistä ole toisensa kaltainen. Jokaisella on oikeus rakentaa oma maailmansa ja elää sitä. Kenelläkään ei ole oikeutta tuhota toisen maailmaa eikä yrittää elää siinä ilman toisen tahtoa.
Minun mielestäni.
Minä pidän tästä postauksesta niin kovin.
VastaaPoistaAwws, tämä on söpö postaus ja kaiken lisäksi ihan tottakin : )
VastaaPoistahuh, mitä settiä, piti oikein toistamiseen lukea. en nyt ala erittelemään mistä olin samaa tai eri mieltä, mutta kyllähän näitä juttuja tulee itsekin pohdittua. hienoja ajatuksia !
VastaaPoistaMinäkin olen pohtinut näitä juttuja jonkin verran viime aikoina. Tavallaan on aika itsestäänselvyys että ihmisiä ei pitäisi tuomita omien ennakkokäsitysten pohjalta mutta kuitenkin sitä joutuu muistuttamaan itselleen kovin usein käytännössä.
VastaaPoistaItseäni ehkä eniten mietityttää mainitsemasi "paremman tiedon" hankkiminen. Mistä tietää, että tuon paremman tiedon on saanut? Aika usein nimittäin ainakaan minä en osaa paljastaa todellista minääni ihan kokonaan. Tai siis tarkoitan, että helposti voi aluksi tulla väärinkäsityksiä tms. (selvästi vihamieliset tapaukset ehkä osaa erottaa heti)
Missä määrin tuon Einsteinin ajatuksen voisi siis käsittää niin, että pitäisi joka kerralla ihmisen kohdatessaan haastaa ennakko-oletuksensa eli myös aikaisemat kokemuksensa kyseisestä ihmisestä?