lukio-opiskelun riemuista

Aamulla isä heitti minut yliopiston nurkille, ja kellon näyttäessä vasta 8.25, tajusin, etten kyllä millään uskalla mennä hengailemaan mihinkään fysiikan laitoksen aulaan yksin. Joten, reippailin lähikahvilan nurkkapöytään nauttimaan kaakota. Kaakao osoittautui aivan liian makeaksi, mutta kermavaahto oli hyvää sentään. Kirjoitin sisäiseen muistikirjaani vältä tämän kaakaon uudelleen tilaamista tulevina opiskeluaikoinasi

Haaveista kuitenkin tähän päivään. Suoritin muutamia fysiikan harjoitustöitä hurjan moderneissa yliopiston työskentelytiloissa. (Mikro-Mikkoja on vielä todistettavasti maan päällä !!!)

Minut tutustutettiin erinäisiä patongeja myyvään ravintolaketjuun, ja olin aivan haltioissani, oi että sentään. En ole ennen uskaltautunut syömään siellä, koska tiesin tilaamiseen sisältävän toista kymmentä päätöstä, jotka pitäisi tehdä lyhyen ajan sisällä.

Huomenna palaan vielä yliopistolle, ja sen jälkeen toivottavasti onnistun hankkiutumaan Kaarinan kirkkoon Petri Laaksosen konserttiin.

Lauantain ja sunnuntain ohjelma: kertaan diffiskurssin (fysiikanopelta opin tuon hienon lempinimen) uusintaan, koska ensimmäisen yrityksen feilasin erinäisten syiden vuoksi, kirjoitan äikän esseen (jonka olen ilkeästi jättänyt maanantaille, koska tuon fysiikan työkurssin takia en ole kerta koulussa niin, sain juuri kauheat omantunnon tuskat), luen ruotsin sanat ja teen yhden kemian yo:n. Lisäksi muistin juuri, että mediakurssin työt piti palauttaa ennen lomaa.

Tämä kaikki tarkoittaa niitä neljää kuuluisaa seinää, mikä varmasti tulee tekemään oikein hyvää tällä hetkellä vallitsevalle maailmani mitä oikeasti meinaat minun kanssa nyt -ololle.