en keksi nyt otsikkoa anteeksi menen nukkumaan

keskiviikko 8. heinäkuuta 2015

Olen pitänyt tästä kesästä. En ole oikein tehnyt mitään erityistä enkä nähnyt ketään. On ollut pakottava tarve saada olla yksin, koluta näitä metsiä ja istua kirjastossa Marketing Managementin parissa (ainakin sen jälkeen kun tajusin, että kohta on liian myöhäistä enää ryhdistäytyä). Mielessä ja sydämessä myllertää.

Mikään ei tunnu muuttuvan, mutta kuitenkin kaikki.

Ei ole oikein mitään sanottavaa.
Olen onnellinen, mutta edelleen niin rikki. Ehjempi kuin keväällä kuitenkin, mutta kuitenkin niin rikki. Onneksi on koti, kisu ja Niko.
 

Eläinlääkäri laittoi kisun laihdutuskuurille. Se oli ollut minun huoli jo kauan, mutta nyt iski syyllisyys kahta kauheammin. Rakastan Tuutikkia enemmän kuin mitään ja kai jotenkin talven pahassa olossa halusin, että sillä ainakin olisi ylenmäärin rakkautta, ruokaa ja rapsutuksia. Ja sitten minun masennuksen takia sekin joutuu kärsimään.

Vaikka kärsimys on viimeinen asia jota sille toivon.

Olen laihtunut kymmenen kiloa. Kaksikymmentä vielä jäljellä.

1 kommentti

  1. Kymmenen kiloa on jo tosi hyvä! =) Tsemppiä lopun kanssa! Ja kisulle myös tsemppiä, tiedän, että se vaatii molemmilta hieman ponnisteluja, varsinkin omistajalta :) <3

    VastaaPoista