lokakuu toivoa täynnä

keskiviikko 2. lokakuuta 2013

Ja niin, taas kerran, elämäni ei mennyt niin kuin olin suunnitellut. Asiaa tässä sen enempää vatvomatta (koska en yksinkertaisesti jaksa tehdä sitä nyt), esittelen lokakuun ohjelmaa. Sanottakoon nyt kuitenkin, että joudun odottelemaan seuraavaa rakkaustyötä vähän aikaa kotosalla, ja yritän tehdä kaikkeni etten vaan jäisi makaamaan peiton alle.

1. Tänä viikonloppuna Turussa iloitaan Kirjamessuista. Samalla lipulla pääsee nauttimaan myös Ruoka- ja Viinimessuista, Tiedemessuista sekä levymessuista. Turkulaiset messut valitettavasti menettävät tasoaan joka vuosi, mutta Kirjamessuista ei kerta kaikkiaan voi olla nauttimatta. Kirjat ovat itsestäänselvästi pääosassa, mutta tekemistä ja näkemistä riittää muutenkin, ja ruokamessuilla pääsee maistamaan ja ostamaan kaikenlaista. Lupaan.

2. Jossain vaiheessa karkaan kirjastopojan luo Helsinkiin. Pitää kutoa sen sukat valmiiksi, että saa omat puikoille. (Ja koska sen varpaathan voi palella, voi pientä!) Nyt olisi aikaa myös ommella parit tyynynpääliset, kaventaa keltaiset pussilakanat ja ommella ylijäänneistä kankaista vaikka pussukoita. Koska minulla ei vielä ole pussukoita.

3. Haluaisin myös lukea kirjan. Edes yhden, oikein kunnolla, pitkästä aikaa.

4. Jatkan ranskan opiskelua Duolingon kanssa. Suosittelen tätä ihan älyttömän innoissani, jos vaan taitaa englannin hyvin. Ranskan lisäksi valikoimista löytyy portugali, saksa, italia ja espanja. Duolingo on ilmainen, hauska ja toimiva, ja sen saa myös ilmaiseksi mukaansa älypuhelimeen.

5. Vähän hengaan koneellakin. Kirjauduin Tumblriin uudelleen, ja aloin reblogata. Tuntui vähän liian hyvältä. Minun tumblr.

6. Autan siskoani muutossa.

7. Leivon ja kokkaan. Murheet unohtuu kun sekoittaa tiikerikakku-taikinan. Ja kun syö sitä.

8. Kirjoitan pitkästä aikaa kirjeitä. Harmi, ettei ole rahaa ostaa sataa postimerkkiä.

9. Käyn pyöräseikkailuilla.

10. Loppukuusta alan odottaa joulua. Lidlissä oli jo joulukarkit.

Lopuksi vielä tarkennettakoon, että kyllä, minulla on ollut paska viime viikko. Blogiani lukemattoman äitini mielestä esitän täydellistä ihmistä internetissä. Minun filosofiani tässä elämässä on se, että vaikka välillä asiat eivät menisikään hyvin (ei ne kellään aina mene!), niin silti pitää jatkaa eteenpäin, ja ottaa pieninkin ilo irti kaupungistaan, ystävistään ja elämästään. Sille ajatukselle haluan tämän blogin olevan suoranainen oodi.

Olen ihan todella pahoillani jos joku on luullut, että herään joka aamu kiharatukkani kanssa vain lukeakseni The Simple Thingsiä oikein valmistetun luomuteeni kanssa jossakin second hand -koltussa. Tänään heräsin kuuden jälkeen kirjastopojan pyjamahousuissa selaamaan reddittiä, syömään tiikerikakkua ja pohtimaan, että menisikö sitä suihkuun nyt vai ei milloinkaan.

Tuossa listassa on kymmenen juttua, jotka ovat kivoja juttuja, jotka aion myös toteuttaa. Mutta noidenkin jälkeen minullekin jää aivan varmasti aikaa itkulle, pelolle ja ikäville ajatuksille. Luottakaa minuun. Elämä on parasta, oikeasti ihan mieletöntä ja kauneinta, mutta siihen kuuluu myös se, että niitä ah-niin-ihania syksyn ensimmäisiä kynttilöitä sytytellään ikkunalaudalle välillä itkusilmin.

18 kommenttia

  1. Mä oon tosi pahoillani, mutta tämäkin on aika täydellinen mielikuva:

    "Tänään heräsin kuuden jälkeen kirjastopojan pyjamahousuissa selaamaan reddittiä, syömään tiikerikakkua ja pohtimaan, että menisikö sitä suihkuun nyt vai ei milloinkaan."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo Jemina, sun olisi pitänyt lisätä tähän joku kamala tositvohjelma, lämmittämättömiä eineksiä ja ehkä vähän räkää.

      Poista
    2. ei tästä nyt sitten tullut mitään.

      pakko kai hyväksyä että elämäni on täydellistä :<

      Poista
  2. Mulla oli just paska koko kuukausi. Mut ylös ja eteenpäin on matka, pakko siihen on uskoa. Ja ihana tää sun teksti. Antaa mullekin toivoa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. pitää mennä eteenpäin vaikka mikä olisi! tsemppiä!

      Poista
  3. Kuka tämä kirjastopoika on? Sun poikaystäväkö?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kirjastopoika on minun superein poikaystävä. kirjastopoika on ollut täällä blogissa ja muutenkin nimitys unelmapojallani. sitten se tuli turkuun ja pussas mua! ja sitten ei ollut enää vain unelma

      Poista
  4. Sulla on ihana kyky oikeasti löytää niitä kivojakin juttuja silloin, kun muuten menee huonommin. :) Ei tahdo mulla aina onnistua, vaan vaivun ihan epätoivoon kaikesta yrityksestä huolimatta. PS. Mäkin kannatan postausta kirjastopojasta! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. nauran ajatukselle kirjastopoikapostauksesta

      raukkaparka lukee varmaan näitä kommentteja kauhuissaan

      Poista
  5. Miun syksyt on lähes poikkeuksetta aina paskoja syyslokamarraskuu, voisinko vaan poistaa ne kalenterista ja hypätä suoraan elokuusta joulukuuhun?

    Kirjastopoika on muuten niin jotenkin ihana sana. Tai ilmaus. Tulen siitä hyvälle tuulelle!

    VastaaPoista
  6. Kirjamessuille on pakko päästä! (toki se ruokapuolikin houkuttaa...)

    Olet ihana.

    VastaaPoista
  7. voi kiitos ku vinkkasit duolingosta! ehkä saksaa jaksaa opetella vähän lisää kun joku on aina piippaamassa ku menee oikein! (:

    tykkään sun blogista, toivottavasti lokakuu tuo sulle jotain hyvää! :) ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. puhelinversio on vielä kivempi kuin koneella, kannattaa kokeilla jos on sopiva puhelin.

      kiitos kun tykkäät

      Poista
  8. haha menin testaamaan duolingoa ja oon nähtävästi unohtanut kaiken kuuden kurssin aikana oppimani espanjan! tai ehkä oon vain ruosteessa.
    mutta onpas kyllä tosi koukuttava tapa oppia, kiitti että linkkasit! :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ja sitten kun on joskus hamassa tulevaisuudessa käynyt kaikki ne oppitunnit duolingossa niin sitten pääsee kääntämään oikeita artikkeleita internetistä ja jatkamaan oppimista ja samalla auttamaan muita.

      Poista
  9. mun kaveri jakoi just blogissaan aika osuvan videon siitä, kuinka on onnekasta, että saa elää myös surullisia hetkiä (http://www.lily.fi/blogit/muuri/lucky-live-sad-moments). okei, siinä kritisoidaan puhelimia, joo, mutta sen tärkein pointti on just se, että "you're lucky to live sad moments". ne kuuluu elämään. ja kaiken kökön keskellä ne kivat asiat tuntuu yleensä vähintään tuplasti kivemmilta.

    ja kiitos paljon duolingosta!! vaikka saan harjoittaa ranskaa täällä käytännössäkin ihan olan takaa, niin tämmöset hauskat tavat oppia on aina plussaa!

    tsemppiä kaikkiin koitoksiin!

    VastaaPoista
  10. Kirjastopojasta ehdottomasti juttua!

    VastaaPoista