Tekstitaito meni kivasti, ja eväät oli parhaimmat ikinä. Eve kysyi, että missä minun teltta on kun raahauduin aamulla koululle eväskorin ja kukkatyynyn kanssa siinä retkeilytakissani.
(Äsken esittelin sitä oranssia retrotakkiani, ja kuulin olevani valmis retkelle Korkeasaareen.)
Perjantai-iltapäivän pelastivat Vihreä Lanka sekä eväistä ylijääneet suklaarusinat. Ja tietysti Marienhof.
Arvatkaa kuinka itketti lukea viimein Mubarakin erosta kun korvissa sattui juuri samaan aikaan soimaan London Metropolitan Orchestra – Arrival Of The Birds.
Muutenkin olen itkenyt tuota kappaletta eilisestä. Maija linkkasi minulle taas uuden ihanimman soittolistansa, ja löytyi tuo siltä. Olen jo kohta 30 tuntia odottanut palavasti pääseväni joskus näkemään tuon flamingopätkän, josta tuo ihanuus on.
Mutta sitä ennen ainakin hieman lisää iloa ja naurua:
Ei kommentteja
Lähetä kommentti